Helmikuun alkupuolella sitten alkoi ongelmien ilmeneminen. Kaasari alkoi jäätymään. Kone ei meinanut käydä oikein kunnolla alle kahdessa tonnissa. Tarkemmin ongelmaa tutkittaessa huomattiin erään tutun kanssa, että kaasri olikin päässyt löystymään. Kaasari nimittäin pääsi elämään niin paljon, että kaasari imi kunnolla ylimääräistä ilmaa.
Talvella myös varmistui auton pääsy Mad Moose Racingin osastolle Amercan Car Showshun Pääsisäisenä. Talven kuluessa jatkettiin käyntihäiriöiden metsästystä. Kaasarin löysyyden lisäksi muuta vikaa koneesta ei löytynyt.
Huono tuuri iski sitten oikein kunnolla pääsiäsviikon maanantaina. Viimeisiä tarksituksia ja säätöjä messuja varten tehdessä päätti ölöjynpainemittarin anturi katketa. Anturista jäi kierteet reikään. Anturin jämiä poistettaessa sitten kävikin se pahin juttu, eli lohkosta reiän ympäriltä lohkesi pala kun ei osannut arvat lohkon olevan ALUMIINIA!
Ajan käydessä vähiin päätimme viheltää pelin poikki ja vetää mietintä myssyt päähän.
Pienen tuumaus tauon jälkeen päätin kuitenkin pitää unelmean messuista elossa. Lähdin heti seuraavana päivänä selvittämään, että millä keinolla saisin auton järkevästi messukeskukseen. Päädyin sitten lainaamaan töistä autoa ja lavaa..... Olin sen verta ajoissa hallilla, että pääsin ajamaan isolla autolla suoraan osastolle ja tiputtamaan auton melkein suorraan omalle paikalleen...
...jatkuu...