Lumessa ajamisesta tulee mieleen, että lumessa pärjää hyvin jos kaikki kortit ei ole heti pöytään lyötynä. Jos ajaa yksin, varaa joitain keinoja tulla takaisin jos suunniteltu ajoreitti ei ollutkaan mahdollinen.
Tyhmästä jumipaikasta on välillä minut päästänyt pois rengaspaineiden alentaminen.
Hämmästyttävän usein on pystynyt peruuttamaan samaa jälkeä pois kun on tullut. Nelivetoinen on tässä etevämpi kuin ennen oli vain käytössäni takavetoisia.
Tulevaisuutta ajatellen lukisin mielelläni kokemuksia ketjuista, tuntuu, että ne on varasuunnitelmaksi hyvä vaihtoehto, toisaalta jos niillä jää jumiin, taas tarvittaisiin joku parempi konsti.
Hapettamalla etenemisen parantamisessa tuntuu hyötysuhde huonolta haittoihin nähden.
|