[Goat]

Lueskelin läpi keskustelun ja tuli muutama asia, joita haluaisin kommentoida.

Epeli kertoi telojen päälläpysymisongelmasta kuormattuna. BV202:n max kuorma on 800 kg -1200 kg riippuen lähteestä ja ajoympäristöstä (tiekäytössä n. 1000 - 1200 kg ja maastossa 800-1000 kg). Telat ja telaston rakenne on suunniteltu toimimaan em. kuormalla, jos kuormaa on 2300 kg + nosturi yli 500 kg on max kuorma ylitetty melko reilusti. En tarkasti tunne BV202:n telojen poikittaisjäykisteiden rakennetta, mutta luulisin niiden olevan terästankoja. Ajettaessa "ylikuormilla" epätasaisessa maastossa tulee poikittaisjäykisteihin helposti taipumia, jotka johtavat myöhemmin jäykisteiden katkeamiseen. Yksi katkennut poikittaisjäykiste ei vielä aiheuta suuria ongelmia, mutta koska se ei kanna kuormaa riittävästi alkaa viereiset tangot "saamaan kipeätä" ja hetken kuluttua on useampi tanko poikki peräkkäin. Tällöin telan päälläpysyminen heikkenee oleellisesti, sillä telapyörä pääsee "kiipeämään" ohjaushampaan yli helposti kun sivuttaiskuorma on riittävä (sivukallistuma tai ohjausvoimat).

Edellä mainittu oli Nasuissa isona ongelmana Puolustusvoimissa 90-luvulla johtaen telojen vaurioitumiseen ja hylkyyn muutaman tuhannen ajokm jälkeen. BV202 ja 206:ssa on tosin metalliset ohjaushampaat, joiden kitka on selvästi pienempi kuin Nasun kumisen ohjaushampaan (kitka siis telapyörän pintaa vasten). BV206:ssa ei ollut läheskään samanlaisia ongelmia kuin Nasuissa. LIsäksi BV202:ssa ilmatäytteiset telapyörät eivät ole niin kovakouraisia telalle kuin Nasun ja BV206:n umpimuovi / -metalliset telapyörät. Toisaalta Nasussa ja BV206:ssa on enemmän telapyöriä kuin BV202:ssa (BV202 1 kpl per akseli kun Nasussa ja BV206:ssa on kaksi).

Se mitä yritän sanoa on se, että ymmärtäkää ko. rakenteen rajoitukset, ettette riko telastoja liian suurilla kuormilla. Tähän samaan kuuluu myös ohjausvoimien suuruus eli jos lisätään reilusti ohjaussylinterien voimaa, käy se myös telojen ja telapyörien päälle. Kun voimaa on riittävästi vaunut kyllä kääntyy, mutta telat eivät. BV202:n teloja ei kai enää kukaan valmista uusia, eli niillä on selvittävä mitä löytyy maailmalta. Ko. ajoneuvoillahan ei sitten enää tee mitään kun ei ole ehjiä teloja.

Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela.

Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli.

Toivon, ettei kukaan nyt ymmärrä tätä väärin, tarkoitukseni ei ole arvostella kenenkään projekteja eikä kehua omaa tietämystä, vaan tuoda muutamia teknisiä seikkoja esille. On hienoa nähdä näinkin suuria projekteja hyvin toteutettuna kuin Epelillä ja Jjurvalla.

Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi.