[Bj Andy]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013...16840_uu.shtml

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuli käynnistäneeksi vilkkaan palkkakeskustelun, kun hän ehdotti palkkionsa pudottamista. Talkoisiin kiirehti mukaan suuri osa kansanedustajista. Samaan aikaan ammattiliitoissa ja osassa puolueista heräsi pelko siitä, että keskustelun varjolla juonitaan yleistä alennusta kaikille palkansaajille.

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila sanoikin perjantaina Ylelle, että sekä johdon että työntekijöiden on oltava valmiita alentamaan palkkojaan Suomen kilpailukyvyn nimissä. Kokkila totesi jo joulukuussa, että työväestön palkkoja pitäisi ennemmin alentaa kuin nostaa.

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haaparanta tyrmää yleisen palkka-alen suoralta kädeltä.

- Ei tässä koko ajatuksessa ole järjen hitua, hän sanoo Iltalehdelle.

Haaparannan mukaan palkka-ale vähentäisi verotuloja ja heikentäisi kotimaista kysyntää, joka nykyisessä vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa ylläpitää työllisyyttä.

- Koska maailmanmarkkinoilla ei ole kysyntää, yritykset joutuvat laskemaan hintoja saadakseen tuotteensa kaupaksi. Syntyy deflaatiokierre, jossa reaalikorot ja velkataakka kasvavat, professori kuvailee palkka-alen vaikutuksia.

Haaparanta katsoo, että Suomen ongelmat johtuvat tietotekniikka-alan kriisistä. Palkkojen alentaminen on hänen mukaansa "helppoheikkikonsti", joka ei auttaisi siihen lainkaan.

- Alennetaan tarpeeksi palkkoja, niin me rupeamme tuottamaan samoja tavaroita kuin Afrikassa. Sen sijaan meidän pitäisi alkaa tuottaa tavaroita ja palveluita, jotka ovat ketjun toisessa päässä ja tuottavat huomattavasti arvonlisää.

Väärät vertailukohdat?

Haaparanta ei ylipäänsä allekirjoita EK:n väitteitä Suomen kilpailukyvystä.

- Mitkään indikaattorit eivät osoita, että Suomen kilpailukyky olisi jotenkin poikkeuksellisen huono. Sen huonontuminen on johtunut pelkästään yhdestä sektorista.

EK on Haaparannan mukaan perinteisesti verrannut Suomen kilpailukykytilannetta vuoteen 2007, joka on historiallisesti yksi kaikkien aikojen parhaita. Samoin vertailukohdaksi on otettu Saksa ja Ruotsi, jotka niille hyvin ominaisten piirteiden ansiosta ovat Suomea edellä.

- Miksi juuri niihin verrataan, kun monessa maassa on mennyt paljon Suomea huonommin? Haaparanta kysyy.

Esimerkkeinä näistä maista hän mainitsee Britannian, Hollannin ja Kiinan.


Suomen tietotekniikkasektorin ongelmiin ei ole luvassa nopeaa ratkaisua. Päävastuu on yrityksillä, mutta Haaparanta kiinnittäisi myös huomiota tapaan, jolla valtio tukee liiketoimintaa ja kilpailukykyä esimerkiksi Sitran ja Tekesin kautta.

- Kun kaikki nyt haluavat puhua kipeistä päätöksistä, yksi sellainen voisi olla näiden rakenteiden uudistaminen kokonaan tai lakkauttaminen. Eivät ne ole kovin hyvin toimineet.
STEFAN LEPPÄNEN