Isot Kiitokset Kaikille tapahtumaan osallistuneille niin Juhan, Eeron kuin meidänkin puolesta.
Liukasta oli ja Kämmäkän kallioilla on silloin ollut tapana näyttää ne hurjemmat puolensa. Onneksi kellekkään ei ainakaan näyttänyt tapahtuvan mitään vakavampaa vaikka läheltä piti tilanteita tuntui olevan jo liikaakin yhdelle päivälle.
Joku sanoi osuvasti kun totesi että jalkapelillä liikkuvilla pitäisi olla kypärä pakollisena varusteena. Tosiaan, maa pakkaslumen alla oli kauttaaltaan erittäin liuikas. Jalkapelillä ei maastossa pysynyt offareiden vauhdissa millään mukana ja kameraanikin tarttui aikaisempia ajokertoja vähemmän materiaalia. Mutta kyllä sinne jotain kertyi ja työstö alkaa alkuviikolla. Kunniasanalla, nyt teen sen kuntoon "hieman" ripeämmin kuin viimeksi.
Niinpä, ei niihin prutakoihin pitäisi päättömästi ampaista.
Ja vuosien saatossa on se samainen kivikko katottanut useammankin auton, niin tälläkin kertaa kävi. Jyrkkää sisääntulonousua ei sitten enää ihan kaikki edes yrittäneet. Mutta tuosta sisääntulomäestä mieleen jäi hauska tapaus: viimekerralla ainoa auto joka ei yhteisessä lähdössä mukana olleista noususta selviytynyt, tuli nyt oikein heittämällä ylös.
Lieneekö jäänyt jotain hampaankoloon viime kerrasta.
Kämmäkkä jää nyt talven lepoon ja seuraavan kerran ajellaan keväällä. Nimittäin syvässä lumessa ne samaiset kalliot ovatkin jo aika voittamattomia.
