En googlaa mistään, kyllä tää on ihan päässä olevaa aiemmin opittua tietoa.
Miksi subbarin ja pääkaiuttimien vaihetoiston sovitus eroaisi mitenkään siitä miten samassa kotelossa olevien elementtien vaihetoisto sovitetaan? Suurin ero on oikeastaan siinä, että se on erillisen elementin takia (subbari oma erillinen kotelo) periatteessa helpompaa
helpompi se on sitten myös saada vituiksi väärällä sijoittelulla tai säädöllä
Ja edelleen se vaihetoisto on eri elementtien liikkeen välistä aikaeroa. Jos elementit ei liiku samalla toistoalueellaan (= jakotaajuuden ympäristössä) samaa tahtia, on vaihe- ero olemassa ja se on myös tarvittaessa mitattavissa. Ero on nimenomaan aikaa, puhutaan millisekunneista tai max. muutamista kymmenistä millisekunneista korvin kuultavilla taajuuksilla. Portaaton vaiheenkääntö on viiveen hienosäätöä, 0/ 180 kääntö on sitä aika paljon karkeammin. Portaattomia vaiheenkääntöjä on löytynyt subbareista jo ties kuinka hiton pitkään, aikana ennen kotiteatterivahvistimien dsp:itä
Se miksi av- vahvarien pääkaiuttimien ja useimmiten myös subbareiden omien suotimien jakojyrkkyys on jyrkkä (yleensä 24dB/ oktaavi, tai jopa 48dB/ okt.), on koska jakoalueen laajuus on mahd. kape, ja näinollen subbarin sovitus pääkaiuttimiin on helpompaa. Pääkaiuttimen bassoelementti ja subbarin elementti ei ikinä liiku koko toistoalueellaan täsmälleen samalla tavalla, siksi toistokaista päällekkäin pidetään kapeana. Leveämmällä toistokaistalla noi elementtien liike- erot (vaihetoisto) osuu osuu päällekkäin ja heikentää transienttitoistoa. Suomeksi vaikkapa terävä räjähdys ei olekkaan terävä, vaan jotain pörinää