No niin.
Vaihe 2:
Yön yli olleet vedet ulos ja vanha jäähdytin, huohotusputki sekä termostaattti kansineen pois. Lisäksi vielä lämmityslaitteen kennolle menevä letku irti.
Puutarhaletkusta vettä koneeseen ja myös lämmityslaitteen läpi. Pikkuhiljaa vesi muuttui puhtaaksi.
Tämä jälkeen uusi kenno paikalleen ja letkut kiinni. Nestemäärän olisi pitänyt olla 9,3 litraa, mutta eipä sinne ihan tuon verran mennyt, oisko jotain 8 ja 9 litran välillä. Jäähdytin tuli kuitenkin täyteen.
Sitten maaseutupainotteiselle koeajolenkille tavoitteena lämmittää konetta sopivasti ja kokeilla toimiiko lämmitin vielä.
Muutaman minuutin jälkeen lämpö alkoi hissukseen nousta koneessa. Mistään ei tullut höyryä. Matka jatkui. Lämmitin täysille ja odottelemaan. Ei tarvinnut kauaa odotella kun alkoi olemaan ihan oikeasti hiki komentosillalla. Lämmitin todennäköisesti toimii.
Takaisin parkkiin ja hiukka nestettä vajunneen tilalle, korkki kiinni ja homma on valmis.
Positiivinen havainto oli se, että jäähdyttimen alaosa on todella oikeasti ihan kylmä vaikka ylhäällä on ns. poppaa-poppaa-kuumaa.
Tuo viskotuuletin tuntuu pyörivän koko ajan koneen kierrosluvun mukaan, ei kai siitä haittaakaan ole kone kun pitää termostaatin avulla ittensä oikean lämpöisenä ja jäähdytystä saa olla.
Tää hanke päättyy nyt maukkaaseen aamiaiseen ja viimeisen lomapäivän tunnelmiin.
Ai niin, tän hankkeen eko-osio on vielä tekemättä. Vanhat jäähdytysnestet vien kanistereissa kierrätykseen, ties vaikka joku tekis siitä jotain uutta ja hyödyllistä ja luontoa säästyisi.
