Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Holle
Lava tuli tosiaan Jopan mersulla ja kiireellä piti se tossa pihassa jotenkin autoon kiinnittää, kun ei sopinut alkuunkaan paikoilleen.
Keräiltiin sitten jotain rautoja nurkista ja tehtiin "toistaseks tälleen", se jäi toistaseksi ja auto vaihtoikin omistajaa seuraavana talvena. Kiva tolla oli puita vedellä mettästä, mutta vaunun veturina melko laiska laite.
Sinällään toi konerikko, mistä sillon jo kuulin, tuli vähän yllätyksenä kun itse ajelin autolla useamman kymmenen tuhatta ja monta vuotta aika vähin ongelmin. Edes öljyä ei tarvinnut vaihtovälillä lisätä, paitsi kerran kun turbon öljyputki katkesi (se onneksi huomattiin heti, ei kerennyt syttyä valokaan). En olis muuten edes varmaan vaihtanut, mutta jäin työttömäksi, leima oli kylmänä ja piti voida kuljettaa kolmattakin ihmistä mukana. No lohdutukseksi voin kertoa, että bj mihin vaihdoin oli täynä sellasia patentteja jotta huhhuh. Joppakin sai niitä vielä perkailla, kun ko vehje sille meni  |
Siinä vaiheessa aloin vasta tarkemmin tutkia lavan kiinnitystä kun huomasin sen olevan irti yhdestä nurkasta kun oli ratkennut väsymyksestä hitsauksien kohdilta.
Tiedä sitten mikä tuohon konerikkoon se pääsyyllinen oli. Olisiko ollu liian kovat pakopaineet kun pakosarjana oli alkuperäinen väärinpäinkäännettynä T3 laippa hitsattuna kiinni. Vai mahdollisesti kuseva suutin? Ja onhan se nelosen mäntä vesipumpusta kauimpana eli käy kuumimpana ja oli siellä myös kampiakselissa väljää ilmestynyt useampi milli. Mutta harrastetta on ollu ihan mukavasti kuten näiden kanssa aina
