Kun pelti loppuu omasta varastosta sitä lähdetään ostamaan joltain metallipajalta. Niin tälläkin kertaa mutta laihoin tuloksin. Olivat juuri tehneet jonkun ison urakan ja tarjolla oli ainoastaan kapeita reunapaloja. No kätevä nikkari rakentelee niistäkin ovi- ja sivupellitykset. Jos aina laitetaan tilaukseen ja odotellaan niin tämä projekti ei valmistu ikinä.
Oven sulku- ja aukaisumekanismi. Noi kiinnityssalvat ovat mallia Biltema ja aukaisuveivi mistäs muustakaan kuin 80-luvun Megestä. Pitää muuten komian metallisen kolauksen kun ovi lyödään kiinni. Ehkä jonkinlaista kumipehmustetta väliin sitten joskus.
Kuvaa vielä lähempää. Tälle aukaisumekanismille voisi hakea patenttia ellei sitä ole vielä kukaan ehtinyt tekemään.
Kerrankin voidaan suunnitella keulaa ilman että sen pitää muistuttaa tehdasvalmisteista autoa. Vinssausköysikin on jo kelalla ja käyttövalmiina.
Ohjaamon ilme näyttää nyt tältä.
Paineilmaverkoston veto oli helppoa kompuran sijainnin ansiosta.
Konepelti ja maski alkavat hahmottua. Keulalle ei tarvitse tehdä ilmanottoaukkoja laisinkaan, joten maskin kuviointi ja ajovalot tullaan toteuttamaan tarroilla. Ennen maalausta tarkoitus on piirtää tussilla jotain sinne päin ja maalauksen jälkeen vasta haaskataan tarrat.
Saranana toimii kuorma-autojen umpikaapeistakin tuttu alumiini/kumi listasarana.
Rajoitinketju takana. Ketjun pituus määritellään koeajojen perusteella mutta lähdetään tästä pituudesta liikkeelle. Eteen tulee köydet mutta niitä ei ole vielä laitettu paikoilleen.