[BJ-40/76]

Ensin teoriaa.... (kokemukset ensisijaisesti toyotaa)

Moottorissa vesipumppu ensisijaisesti kierrättää vettä moottorissa, siis tasaa lämpötilaeroja moottorin osien välillä ja kierrättää lämmityslaitteelle kumaa vettä.
Ja jos/kun moottorin lämpötila nousee niin korkealle, että lämpöä on liikaa, niin silloin vasta kierrätetään jäähdyttimeen.

Ja tuo termostaatti on itse asiassa lämpöohjattu venttiili, joka jakaa vesivirran moottorin sisäisestä kierrosta myös jäähdyttimelle, ja riittävän kuuma vesivirta ohjataan suoraan jäähdyttimen kautta, tukkimalla moottorin sisäinen kierto.

Tarvike termostaateissa puuttuu useimmiten tuo sisäisen kierron sulkeva laippa, joten sisäinen kierto toimii aina, ja jäähdyttimen kautta kulkee vain osa vesipumpun kierrättämästä vedestä.

Veden (puhtaan) ominaislämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin glygolin, joten paljon yksinkertaistettuna 25% glykoliseos kuljettaa lämpöä paljon paremmin kuin 50% seos.

Mitä korkeammalla syyläri on, sitä paremmin toimii luonnon kierrolla, mutta autokäytössä korkeusero yleensä max metrin, ja putket käy alhaalla, niin kesäpäivänä tuo luonnonkierto ei taida riittää edes tyhjäkäynnillä?


Veden kiertonopeus kertaa syylärissä tapahtunut lämpötilan pudotus tulo on jäähdyttimen teho (yksiköitä ja kertoimia pudotettu pois)
Siis jos veden kiertonopeutta kasvatetaan 2 kertaiseksi, ja lämpötilaero puloaa puoleen niin saman tehoinen jäähdytys. (en ole huomioinut virtausvastuksen tuomaa lisä energiaa)

Ja tuosta syyläristä pitää pistää lämpöä kesäkuumalla ulos enemmän kuin korttelista omakotitaloja vuotaa lämpöä talvipakkasella.


Ja sitten mielipiteisiin:

Liian suuri virtausnopeus? Jos syyläri on pitkien putkien päässä, niin ainakaan alkuperäisellä pumpulla liian nopeasta kierrosta ei tarvi huolestua.
Miten mitataan, onko kierto kuinka tehokas? Pistetään lämpömittarit sekä syyläriin menevän, että sieltä tulevaan putkeen eristeiden alle.
(yleensä halpismittareiden asteikko yläpäässä tökkää 70c, mutta esim lihalämpömittarissa asteikko yltää riittävän pitkälle. Tarkista mittareiden näyttämät sijoittamalla molemmat anturit samaan paikkaan)

esimerkiksi:
Ja jäähdyttäjän teho on nimenomaan virtausmäärä x lämpötilaero x vakio,
niin jos veden kiertonopeus on hidas, 50litraa/min että 20 asteen ulkolämpötilassa syyläriin menee 100 asteista vettä ja sieltä tulee ulos 40 asteista vettä, niin keskimääräinen lämpötilan pudotus on (100-40)/2 ->30 astetta. (keskimääräinen lämpötilan pudotus kuvaa jäähdyttäjän keskimääräistä lämpötilaa, sillä 100c asteinen vesi luovuttaa energiaa paljon enemmän kuin 40 asteinen)
siis teho on 50x30 = 150 yksikköä.(laskemalla kaavasta kertoimet, saadaan esim kilowatteja)

Jos virtaus tuplataan 100L/min, ja menolämpötila sama 100c ja ulostulolämpö esim. 55 astetta: keskimääräinen lämpötilan pudotus (100-55)/2 -> 22,5 c
teho on 100x22,5 = 225 yksikköä!

Tämä parannus johtuu siitä, että suuremmalla virtauksella saadaan jäähdyttäjän lämpötila korkeammaksi, ja sitä kautta lämmön siirto ilmaan on suurempi.

Jos alkuperäinen vesipumppu alkuperäisellä termostaatilla! ei jaksa kierrättää vettä tarpeeksi, niin välittäkää vesipumppu noin 20-30% nopeammin pyöriväksi. vesipumppu on periaatteessa keskipakopumppu, ja sen teho nousee suuruusluokkaa toisessa potenssissa.

Jos syystä tai toisesta poistatte termostaatin, niin tarkistakaa onko siinä termostaatin alla koneen sisäisen kierron yhde, ja jos on niin tukkikaa/kuristakaa se hyvin pieneksi, 2mm reikä????

Ja sitten ikuisuus kysymys flektin anturin paikasta, molempi parempi, pakkoohjaus välttämättömyys, ja pakkoohjaus kaasupolkimen asennosta riippuen automaattinen tuo pelivaraa... (siis flektit pyörii aina kun kaasua enemmän kuin säädetty raja, esim yli puolen välin)

Ja tuo järjestelmän automaatti ilmaus: suunnitelkaa huolella, varsinkin jos vesiputket menee lattian alla....