Tässä lienee olennaista kuinka kovaa edetään tai halutaan edetä. Samoin se millainen on alusta, eli onko nuoskalunta, jolloin hipsuttelemalla voi päästä hyvinkin pitkään, koska painuva lumi kovettuu renkaan alla kantavaksi. Jos on paksua kantamatonta puuteria, niin silloin joutuu tarjoamaan mailaa heti alusta, jotta lumi siirtyy auton edestä taakse ja auto etenee. Auton vauhti voi näissä molemmissa olla hyvinkin samanlainen, vaikka hapella mentäessä voi näyttää vauhdikkaammalta.
Kaimaneilla nyt on ainakin nähty se, että kun pidolla eteneminen hyytyy tai jopa melkein pysähtyy, niin voi joko jäädä "odottelemaan" pintakaasulla sitä, että renkaat kaivaa kovempaa alustaa ja saa pitoa sieltä tai sitten antaa kaasua reilusti ja eteneminen jatkuu heti. Jos suoristaa nilkan heti, sitä joutuu melkeinpä heti myös löysäämään, koska vauhtia tulee pidon löydyttyä melko nopeasti liikaa. Riippuu tietysti siitä kuinka paljon koneessa on löylyä vauhdinottoon. Vastaavasti reilusta hapetuksesta löysätessä rengas voi ottaa yllättäen "kiinni" juuri ennenkuin lakkaa sutimasta ja auto ponnahtaa eteenpäin vieläkin reippaammin kuin mitä hapetuksella.
Saharoilla tuota odottelua oli turha tehdä; kun pysähtyi niin siinä olit. Piti joko hapettaa riittävän ajoissa ja paljon ettei auto ehdi pysähtyä tai sitten vain pakittaa ja ottaa uusiksi. Tosin, Saharat oli 31:t, Kaimanit 33:t.
Ehkäpä tämän homman tekee mielenkiintoiseksi juuri se, miten erilailla pääsee etenemään hapella ja pidolla, missä olosuhteissa ja millä renkailla. Nyt Kaimanit vaihdettuani joutuu opettelemaan ihan uudestaan miten näillä edetään.
Tuolla tuli kerrottua jotain Kaimanien lumikäytöksestä:
http://forums.offipalsta.com/showthr...593&page=8#197