Pajerot kestää suht hyvin reuhtomista. Kannet ja pikkulaatikko ei ole tosin mistään vahvemmasta päästä. Tuo oma pajero kesti edellisellä omistajalla kaasu pohjassa ajoa 39.5" super swamppereilla. Sen seurauksena etukardaanin ristikosta varisivat neulat pois, ja kakkos vaihde alkoi naputtaa. Vaihdoin ristikon, ja tekniikka on kestänyt omaa repimistä karkeilla 235/85R16 (noin 33") kummeilla.
Vääntösauvoja kiristämällä saa lisää maavaraa keulaan. Samalla jousitus muuttuu melko kovaksi. Isot pojat ovat tiputtaneet koko etuakselia alaspäin, niin tulee lisää maavaraa mahan alle. Pajeron pohjassa ei ole juurikaan mitään varottavaa, kaikki on rungon suojassa. Pakoputken ja polttoainetankin kun hoitaa pois roikkumasta, niin ei tarvitse varoa kuin kardaaneita. Jakolaatikon palkki on paljon paremman mallinen kuin esim tojotissa.
Joustot ovat pajerossa huonot retkukeulan takia, niinkuin kaikki tietää. Takapää pelaa normaalin jäykän akselin tavoin. Kitkalukko saattaa olla melko pitävä, kuten allekirjoittaneen yksilössä. Tai sitten ei.
Pajerossa on melko pitkä pakki, se käy kytkimen päälle. Muutenkin välitykset voisivat olla hitaammat. Mutta 33" renkailla pärjää suomalaisessa metsässä.
Mutta niinkuin aina näiden "halpojen vanhojen paskojen" kanssa, niin yksilöitä ne on kaikki. Jotkut autot vaan kestää vaikka mitä tekis, toiset ei pysy nipussa vaikka kuinka nätisti ajais.
|