Ei ne ole pelkästään kilpailut, jotka on poteneet katoa, vaan koko laji ylipäätään.
Empä tiedä mikä tätä harrastajakuntaa sinällään syö. Aika monella tutulla on kyllä maasturi, jolla pääsee harrastamaan tosissaan, mutta jostain syystä ei tunnu löytyvän aikaa ja rahaa sitten siihen ajamiseen.
Meillä paikallisen kerhon ajoja ollut tänävuonna kahdesti ja muita paikallissafareita kaveriporukan kesken kolme kertaa.
Eipä tuolla ajelumäärällä paljon viiti laittaa rahaa autoon kiinni...
Eniten puutetta on tuoreista ajomaastoista. Kukaan ei jaksa pahemmin kysellä uusia ajomaastoja ja ne vanhat käytössä olevat on moneen kertaan koluttu läpi, tai menneet muuten vaan jo niin pahaan kuntoon, ettei ole iloa.
Myös kalustoerot on isoja. Isoilla porttaalihirmuilla ei enää ole ajelussa haastetta ja vakiokalusto 33" mutakumeilla ei vaan etene samoissa paikoissa huonostikaan. Monen ensikertalaisen innostus lajia kohtaan katoaa, kun ekan reissun jälkeen auto muistuttaa enempi perunasäkkiä kun maasturia. Pitkän linjan harrastajat taas ei jaksa vaivautua vakioautosafareille. Tai aina uudelleen samoihin koluttuihin maastoihin.
Ensimmäisenä tarvittaisiin mielekkäitä kokoontumisia rennon ajelun merkeissä, jotta harrastajakunta yhtenäistyisi ja sitten vois kattoa niitä kilpailuitakin...
|