[solihull]

No tämä on huipputopikki! Valitettavasti kylähullut hupenee kun kaikki lääkitään niin ettei seiso kuin silmät päässä... toista se oli ennen.

Meilläpäin toki näitä piisaa vieläkin uskomattoman paljon, vaikka kuolo korjaa jo vanhinta päätä ja onnettomuusalttius on hieman keskimääräistä isompi tällä herraskaartilla.

Paras lienee yksi Pajamäen (nimi muutettu) veljessarjan tyyppi, joka ajoi 80-luvulla pitkään Jawa 175:lla kypäränään kattila. Toinen veli ajoi polkupyörällä ja pinkaisi aina metsään pyörä mukanaan jos kuuli auton lähestyvän... Iso osa harmittomia viinamäen miehiä nämä meidän suunnan kylähullut ovat olleet. Mutta on sitten surullisiakin kohtaloita, kuten murhapoltto viinapiruissaan jne...

Menossa mukana ovat olleet mm. Vekkuli, Koppa-Jussi, Maakotka, Aarretti, Tauno ja Simo. Unohtaa ei sovi toista Taunoa, joka kulki kieli suusta ulkona ja puhui rivoja lähes taukoamatta.
Uudemmasta sukupolvesta on Junnu, joka liftaa koko ajan sekä Kalevi, joka nostelee kättä kaikille kaiket päivät. Liftaavaa taulukauppiasta en ole enää aikoihin nähnyt,,, legenda sekin.

Naapurikin on aika erakko ja kai viinaa ottaessaan aloittaa älyttömän kovan haitarimusiikin kuuntelun ja huutelee ja väittelee itsekseen ihan hillittömästi. Pari viikkoa sitten siellä oli kertausharjoitukset...asento, lepo jne.

Juttuja olisi paljon, mutta ei voi laittaa kovin yksityiskohtaisia tarinoita tämmöseen mediaan. Voin vain sanoa, että kylähulluus on hieno mauste maalaiselämässä ja legendat elää!