Kiitoksia jälleen kerran positiivisesta kannustavasta palautteesta. Positiivinen palaute on rahaakin arvokkaampaa silloin ku se tulee oikeaan aikaan.
Avoimet ovet ovat takana ja naamat ovat entistäkin enemmän auringon polttamat. Kuusi tuntia seisoskelua helteisellä radalla ja koko ajan niiden samojen tarinoiden kertomista harvakseltaan vaihtuvalle porukalle.
Ensimmäisen tunnin aikana ei käynyt kuin yksi ja näytti jo siltä että ei kiinnostusta taidakkaan olla niin paljoa kuin luulimme. Sitten se alkoi, ensin kaksi autoa peräkanaa ja sen jälkeen tasaisesti pieniä määriä tuli ja meni seuraavien viiden tunnin ajan. Naisia, miehiä ja lapsia samassa suhteessa vaikka luulimme kiinnostuksen kohdistuvan enemmän nuoriin miehiin. Myös eläkeläisiä kävi paljon ja todella kiinnostuneita kaikki olivat.
Mielenkiintoisemmat kuulemani kommentit tulivat naisten suusta, kuten:
- teidän kannattaa alkaa pitämään täällä pienille ryhmille elämyspäiviä, joissa on mahdollisuus päästä ajamaan maastoautolla ja tutustua lajiin
-jos tällaiset rakennellut monsteriautot ajavat tuollaisia esteitä ja silti ne ei saisi pitää ison auton ääntä, mitä se sellainen on (vastaus siihen kun mainitsin radalle asetetuista desibelirajoista)
Ossin näkemys illalla oli se että emme taida välttyä yleisön tulemiselta. Eritoten kun vielä tapahtuman lopuksi paikallinen Lauttakylä lehden toimittaja tuli tekemään jutun jossa varmaan käsitellään kaikki käyntikohteet.
Koska samaan hiileen tässä puhalletaan, pidimme huolen siitä että jokainen lähti täältä Pälkäneen Foffi esite mukanaan.
Porukkaa todellakin tuli tiputtelemalla ja osa jätti autonsa hallien pihalle ja osa oli niin kovalla päällä että ajoi suoraan radalle sen omasta arvelluttavan näköisestä liittymästä. Lieneekö sillä hetkellä tullut ajatus että kyllä minäkin jos muut.
Tässä muutama kuva.
Tässä on tyyliä.
