Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja pee
jonkinmoinen ongelma saattaa muodostua siitä, että tohon kalkkisiin ei oo viel meritietä... luulisin  vai oisko epsoossa gastia paremmalla osaamisella |
No niinpä näyttää puuttuvan vesitie vaikka kommentti pohjautui siihen, että jos vaikka jotakin kanavaa pitkin onnistuis, mutta eihä sinne sellaista kukaan ministerikään ole vielä työllisyystöinäkään saanut teetettyä
Siis tuota kuvittelin päästävän, mutta puuttuu vielä muutama kanavanpätkä jotta Saimaan kanavan kautta pääsis.
Kanavahankkeita Päijänteen ja Saimaan välillä
Päijänne-Saima
Kanavahankkeita Päijänteen ja Saimaan välillä
Ajatukset läpikulkuvesiteistä syntyivät Suomessa 1600-luvulla, kun Pietari Brahe esitti, että kaikki suuret vesistöt yhdistetään toisiinsa. Hän kiinnitti tuolloin huomiota erityisest vesireittiin Päijänteeltä Poriin, mutta myös reittiin Päijänteen ja Saimaan välillä. Israel Nesselius esitti vuonna 1710, että Saimaan ja Päijänteen välille olisi kanavoitava vesitie, joka jatkuisi edelleen Pohjanlahdelle Poriin.
Innostus läpikulkuvesiväyliin ja erityisesti reittiin Päijänteen ja Saimaan välillä väheni vähitellen 1700-luvulla. Venäjä ,oli paha vihollinen, jonka ajateltiin käyttävän vesiväylää hyväkseen hyökkäyksessä länteen. Erityisesti vuosien 1755-56 valtionpäivillä pidettiin suorastaan vaarallisena vesiväylän rakentamista Saimaalta länteen.
Seuraavan kerran Saimaan ja Päijänteen välinen kanavahanke nousi esiin 1840-luvulla. Senaatti piti hanketta mahdollisena toteuttaa, mutta ei halunnut tehdä asista päätöstä, koska samaan aikaan oli esillä Saimaan kanavahanke. Myös viipurilaiset kauppiaat asettuivat voimakkaasti Päijänteen ja Saimaan välisen kanavan taakse, koska he halusivat, että liikenne Keski-Suomestakin suuntautuisi Viipuriin Saimaan kanavan kautta.
Hanketta tutkittiin tarkoin vuosina 1857-61 ja siitä tehtiin kustannusarvio. Se otettiin esille valtiopäivilla vuosina 1863-64. Aloite kuitenkin hylättiin, koska samaan aikaan oli suunnitteilla rautatie Pietariin. Kanavahanke oli jälleen 1920-luvulla esillä, mutta sitä pidettiin liian kalliina.
Kun Suomen Vesitieyhdistys esitti Kymijoen kanavointia 1990-luvulla, liitettiin hankkeeseen myös Mäntyharjun kanava Saimaan ja Päijänteen vesistön välille. Reitti olisi mahdollistanut vesitien merelle sekä Saimaalta että Päijänteeltä.
Tarmo Hurskainen © 2005