[pee]

hyvää:

- ettei käyny hullusti

huonoa:

- lastataan ja vedetään kärryä ymmärtämättä perusasioita

AISAPAINO AINA KUNTOON, HYVÄ PERUSASETUS 75 KG, JOS VETOAUTO / KOUKKU`SIETÄÄ ENEMMÄN NIIN SEN MUKAAN !

ja tuohon loppuunlainaus trailerikeskuksen sivuilta, hyvät perusohjeet





VETOAISA JA D-VOIMA

Tammikuun 1. päivänä 2007 astui voimaan määräys O1 ja O2 luokan perävaunujen vetoaisojen tyyppihyväksynnästä. Yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että jokaisen 1.1.2007 jälkeen rekisteröidyn ja enintään 3500 kg kokonaismassaisen perävaunun vetoaisan tulee olla E-tyyppihyväksytty, tai vetoaisalla tulee olla auktorisoidun tutkimuslaitoksen ko. tuotteeseen kohdistuva kansainvälinen tai kansallinen hyväksyntäraportti.
On tärkeätä sisäistää, että tämän tyyppihyväksynnän myötä vetoaisan ns. D-arvo ratkaisee myös vetoauton suurimman sallitun teknisen kokonaismassan. Tämä on erittäin perusteltua, koska mitä raskaampi vetoauto on, sitä enemmän se rasittaa perävaunua, ja tietysti aivan erityisesti sen vetoaisaa. 12 tonnin kuorma-auto kohdistaa vetoaisaan merkittävästi suurempia iskuja ja voimia kuin 2 tonnin vetoauto. On kyse samasta erosta mikä on havaittavissa kevyen vasaran ja viiden kilon lekan välillä.
Jos ja kun perävaunun vetoaisa on tyyppihyväksytty 1.1.2007 voimaan astuneiden vaatimusten mukaisesti se ei siis tarkoita että perävaunua saa vetää millä autolla tahansa. Päinvastoin, nyt vetoaisalle annettu D-arvo kertoo tarkasti vetoauton suurimman sallitun kokonaismassan. Heinänkuun 6. päivänä 2007 katsastusasemille annetun ohjeen mukaan olisi seuraavasta päivästä alkaen jokaisen rekisteröitävän perävaunun rekisteriotteeseen tullut merkitä vetoauton suurin sallittu kokonaismassa. Tämä ei ole vielä toteutunut, mutta toteutunee hyvin pian.
Vetoaisasta itsestään on aina käytävä ilmi mikä on vetoauton suurin sallittu kokonaismassa. Joissakin kotimaisissa perävaunuissa tämä on ilmaistu aisaan merkityllä luvulla, esimerkiksi 7500 kg. Tuo luku ei siis tarkoita että vetoaisa kestää 7500 kg:n kuorman. Se tarkoittaa että juuri sitä vaunua saa vetää enintään 7500 kg kokonaismassaisella vetoautolla.
Muualla Euroopassa valmistetuissa vaunuissa vetoaisassa yleensä sama asia ilmaistaan toisin eli D-voima ilmaistaan suoraan kN-arvona. Näin katsastusmiehen on helppo annetun kaavan mukaan laskea vetoauton suurin sallittu massa ja merkitä tuo massa perävaunun rekisteriotteeseen.
D-voima kulkee käsikkäin ns. junapainon kanssa. Sekä vetoauton että perävaunun kokonaismassa vaikuttavat vaadittavaan kN-arvoon.
AGADOS

Kaikkien Suomessa myytävien Agados perävaunujen vetoaisan kN-luku riittää 32 tonnin kokonaismassaiselle vetoautolle. Se kertoo erittäin paljon aisojen kestävyydestä: jos aisa kestää 32 tonnin kuorma-auton antamat iskut, se totisesti kestää 2 – 7 tonnin vetoautojen iskut menne tullen, ja ilman muuta myös suuremmat kuormat ilman murtumisvaaraa.
D-voima vaikuttaa myös vetokoukkuun ja perävaunun vetopäähän. Vetokoukku, joka 3,5 tonnin pakettiautossa riittää 3,5 tonnin kärryn vetoon ei riitä alkuunkaan saman käryn vetoon, jos vetoauton kokonaismassa on vaikkapa18 tonnia. Kaikkien Agados perävaunujen vetopäät riittävät 32 tonnin vetoautoille. Kysymys siis ei ole siitä onko valurautainen vetopää vahvempi kuin ei valurautainen: kysymys on yksinkertaisesti vetopään tutkitusta kN-arvosta. Se on ainoa tieto jolla kärryn käyttäjälle on merkitystä. Hyvän osviitan saa jo vetopäähän merkitystä suurimmasta aisapainosta. On perävaunuja, joissa suurehkosta kokonaismassasta huolimatta vetopäälle on rajattu esimerkiksi 75 kg: aisapaino, kun samassa painoluokassa Agadoksella voi olla käytössä vetopää, jonka aisapaino on 100 – 150 kg tai enemmän. Aisapainon kohdalla on kuitenkin muistettava vetoauton asettamat rajoitukset