Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja vmt
Minusta tuo nyt vaikuttaa lämpöverkon asetus- ja säätöongelmalta.
Paljonko taloissa olevien varaajien asetusarvot ovat?
Millaisenkohan käyrän mukaan tuota menoveden lämpötilaa säädetään?
Kuinka "aluelämpöverkon" virtaamaa säädetään vai säädetäänkö mitenkään?
Äkkiseltään tuntuisi, että meno- ja paluuveden lt-eroa pitäisi saada isommaksi. Tämä tapahtuu käytännössä virtausta säätämällä.
Jos lämpötilaero on jatkuvasti noin pieni, niin siinä tilanteessa lämmitetään liian suurta virtaamaa hyvin pienellä lämpötilaerolla. Tällöin kattila on pidettävä koko ajan varsin kuumana, että tuo pieni lämpötilaero saadaan lämmitettyä ja kun virtaama on suuri, niin se täytyy tapahtua nopeasti, joka taas johtaa suureen tehontarpeeseen ja silloin hyötysuhde huononee reilusti noilla lämpötilaeroilla.
|
Mietitäänpäs ensin tuo kokonaisuus.
eli
aluelämpäverkko johon on liitetty kolme kiinteistöä, kiinteistöissä on jokaisessa oma varaaja (akku), jota lämmitetään luultavasti kierukassa kiertävällä aluelämmön vedellä. varaajissa on sitten varmaan aina kiinteistölle oma käyttövesikierukka ja lämpö suntataan patteriverkostoon varaajasta. Tämähän edellyttää että varaajan lämpö on oltava yli 65 astetta (käyttövesi). joten aluelämmön LT-ero on pienellä kuormalla ihan ok tuommonen 3 astetta.
Mutta tuo palamisen hallinta ja säätäminen on nyt se perusjuttu mikä tässä mättää ja savukaasujen aivan liian alhainen lämpötila. tuon ratkaiseminen on näillä annetuilla tiedoilla hiukan hankalaa, kun ei tiedetä millainen kattila on kyseessä onko kattilan perässä konvektori, millainen polttotapa on kyseessä? stokeri vai jokin muu , se tiedetään että ruuvisyöttö on hakkeelle ja puhallin on.
Sellainen joka on joskus opetellut hakkeenpoltto taiteen ja tietää mihin tehon saanti perustuu pystyis ihan vilkasemalla (mulkasemalla) laitteistoa ja luomalla katseen taivaisiin kertomaan mikä tuossa mättää.
nimim, pari ruuppua haketta tullu polteltua viistoarinalla