Pelottavin yö taisi olla toissakesänä miehen suvun mökillä.
Keskellä yötä alkoi aivan järkyttävä ukonilma. Yleensä tykkään ukonilmoista, salamoita on kiva katsella. Mutta tää oli aivan järkyttävää... Mökki on rakennettu kallioiseen maastoon, rannan ja pienen kallion väliin. Siihen se ukkonen jäi pyöriin. Aina kun jyrähdys kuului (tai se oli enemmän kuin kova laukaus) niin mökki tärisi ja ikkunat helisi... Mietin jo pari kertaa että juoksen autoon ja ajan takaisin Tampereelle.
Pisin yö on varmaan nyt alkuraskauden aikana kun unettomuus vaivasi. Alkuyöstä sain nukuttua pari-kolme tuntia ja sitten heräsin vessahätään. Väkisin jouduin ihan unisena raahautumaan vessaan ja sit takas sänkyyn....ja **kele, eihän se uni enää tullutkaan. Siinä sitten sängyssä kierin ja mietin kaikkee ja kävin kohta taas vessassa. Välillä yritin lukea muttei sekään auttanut. Kuuntelin miehen kuorsausta, sekin rupesi jo ärsyttämään. Sitten aloin tönimään miestä että kuorsaus loppuisi...no eihän se auttanut kuin hetkeksi... Tätä jatkui kunnes kello soi. Aamiaisen jälkeen olin jo aivan puolikuollut.
-----------------------
Minut on helppo pitää tyytyväisenä niin kauan, kun saan tahtoni läpi.
|