Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Pauli
Henkisesti pahin paikka mulla on ollut joskus 80-luvun lopussa silloinen Konela-auto (lada, mosse ja volga), kun mulla ei ollut kommaripuolueen punakantista jäsenkirjaa, eikä mun silloinen huumorintaju meinannu kestää sitä neuvostokaluston kehumista, äijät oli meinaan ihan tosissaan siinä uskossa, että ne oli ylivertaisia autoja länsimaisiin tuotteisiin verrattuna. Jäi aika lyhytaikaiseks se työpaikka vaikka palkka kyllä olis ollut ihan kelvollinen.
|
tää selittääkin monta asiaa
mulla kamalin kokemus oli kalkin levitys pellolle paskalla zetorilla josta ei saanut vaudissa pienempää silmään edes itkemällä, kärri oli pelastettu paalauksesta ainakin 10vuotta aikaisemmin.
levitystä piti tehdä öisin koska päivät kului noita romuja parsien 20asteen pakkasessa pelti suulissa maalattialla.
mun "työkalussa" oli 2 toimivaa lamppua josta toinen oli hehkulanka polttimolla, lämmitin pitin nippanappa etuikkunan sulana eli hytissä ei lämmennyt kuin hermot, oli se komiaa kun oli umpijäässä kalkkia kalsareissakin huomas että kärrystä meni hytikka letku paskaks taas
