Kyllä meillekin tuo liki tonni kirpaisi riittävästi, mutta siitä huolimatta me päästiin tosi "halvalla".
Niille jotka seuraavat tätä osiota sillä silmällä, että tällainen hanke saattaisi joskus tulevaisuudessa kiinnostaa tiedoksi: lupamaksu määräytyy taulukon mukaan. Tämä meidän hanke ei ole maakunnallisesti eikä ympäristön kannalta merkittävällä paikalla ja ympäristöä rasittava toiminta vuositasolla on erittäin pientä. Jollain toisella ympäristölupamaksu maastoautoradalle voisi olla moninkertainen.
Tällä alueella on huomattavasti suurempi moottorirata, jonka tilanne on aivan päinvastainen. Maakunnallinen sijainti ei ole merkittävä, mutta ympäristöllinen sijainti sitäkin suurempi. Myös ympäristöä rasittava käyttö vuositasolla on aika suurta. Eli kyseessä on Alastaron moottorirata. Siihen maailmanaikaan kun ekat luvat on myönnetty, puhdas pohjavesi ei ole ollut suuressa arvossa. Mutta maailma muuttuu. Nyt siitä puhtaasta pohjavedestä on tapeltu vuosi kausia Turun Seudun Veden kanssa. Ko laitos on nyt voittanut sodan ja tulee olemaan jatkossakin se suurin piikki Alastaron moottoriradan lihassa. Tämä moottorirata kun on rakennettu erittäin suuren pohjavesiesiintymän päälle.
Ohessa linkki Alastaron ympäristölupaan. Ei käy kateeksi ja se hintalappukin on jo hieman eriluokkaa: 11900 euroa. Tälläkin hetkellä on joku riita oikeusasteissa menossa ja sillä radalla toiminta käsittääkseni tulee jatkossa supistumaan ympäristö asioiden ja Vesilyhtiön painostuksen vuoksi. Puhumattakaan niistä lukuisista muista naapureista.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=28001&lan=fi (pdf-tiedosto)
Meidän hanke lähtee etenemään kevättalvella, kun alamme raivaamaan radan vieressä olevaa pientä metsälänttiä. Siitä saa myös tukkia ratatyömaalle. Eli jos sähkötolppien saanti osoittautuukin hankalaksi tai hintalappu on tähtitieteellinen, käy tavallinen tukkikin muutaman vuoden. Ei se heti lahoa.
Kyllä se fiilis aika hyvä on, vaikka tuo eilinen tarinani hieman mollivoittoinen olikin.