Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön
kiitos järjestäjille ja kilpailijoille.
ja erityinen kiitos katsomosta niille kilpailijoille jotka osasi ottaa ajopäivän topicin mukaisesti hauskanpidon ja leikin kannalta.
ite pääsin todistaan kun eräs " kilpakuljettaja  " meinasi ajaa pienen lapsen päälle ja huusi vauhdissa tilanteesta varoittaneille katsojille suuttuneena " tää on kilpailutilanne ".
tän höyrypään kannattas ehkä "pikkasen" laittaa päässä asiat uuteen arvojärjestykseen?!
tai sitten pysyä ihan vaan kiertämässä omaa KIVISTÄ peltoa. |
Lainaus:
|
eli jos lapsi on paikassa jossa ei saa leikkiä, tilanteesta ei myöskään saa varoittaa. asia on nyt selvä minulle. toivotaan että myös lapsen tällä kerralla pelastaneet katsojat lukevat tämän ja osaavat seuraavalle kerralla olla hiljaa. ei ainakaan "trial kisa" sitten häiriinny.
|
Lainaus:
|
täsä ei kai kukaan ole puolustanut lapsen vanhempia, tai lapsen oikeaa sijaintia vai onko?! kyseessä oli suhtautuminen asiaan, kun lapsi pelastettiin auton alle jäämisestä.
|
Itse en olisi kommentoinut tapahtunutta mitenkään, olisi luullut, että asia on kaikille selvä.
Kerrotaan nyt mitä OIKEASTI tapahtui: Ennen lähtöä Tare kävi sanomassa, että kolmos ja nelos porteilla minun pitää ajaa eri reittiä kuin muiden, mutta enhän minä muistanut mitkä oli kolmonen ja nelonen. Sanoin, että näytä sitten mistä minun reitti menee. Olin ensimmäinen joka ajoi nuo kohdat. Kolmosportilla ei noita paikkoja ollu vielä ajettu millään autolla? Paikat oli aivan lumessa eikä niistä nähnyt mitä siellä oli. Oli vaan koitettava kaasulla päin ja toivottava ettei jää kiinni.
Nelosportilla ratatuomari huusi että vasenta laitaa ja näytti, että tuonne vaan. Aluksi meinasin vetää kasasta keulimalla yli, mutta muistelin, että siellä oli kiviä vastassa. Kasan taakse kun ei nähnyt. Vedin auton kaasulla kasan päälle ja jäin kattelemaan ajolinjaa. Vasta tässä vaiheessa kuulin jotain huutoa. Kypärä päässä ja koneessa kierroksia niin ei todellakaan kuule mitä joku huutaa. Samassa näin lapsen kompuroivan mäkeä ylös ja totta vitussa iski raivo päälle. Vieressä seisoo neljä tai viisi ukkoa huutamassa jotain, kukaan niistä ei tehnyt mitään, joten huusin niille: Jumalauta tää on kilpailurata. Ja perään: Ei täällä saa olla. Luulin myös lapsen huoltajan olevan tässä porukassa ja hänelle terveiset on mennyt ilmeisesti perille.
Minä en sitä sankaria nähnyt joka tuon lapsen haki pois alta ja pelasti, mutta häntä pitää kiittää.
Anonyyminä täällä on helvetin helppo arvostella toisia oman näkemyksen perusteella. Minä en lähtenyt tilanteen jälkeen seuraavaa pätkää kauemmaksi. Olisitte tulleet oikeen porukalla antamaan asennekasvatusta. Minulla kun asenne on ihan perseestä, oikeen suututaan jos yleisö pyörii radalla.