Mahtava toimintapätkähän tämä oli. Oli kyllä melkoinen tunnelma salissa. Yleisö koostui 95-prosenttisesti miehistä ja ilmassa velloi yhteenkuuluvaisuuden tunne, joidenkin bändien keikkojen tyyliin. Koskaan ei ole salissa ollut elämäni aikana niin hyvä tunnelma, kuin tänään. Todellla jätkähenkinen elokuva.
Odotukset olivat korkealla ja ne täyttyivät. Arskan astuessa kirkkoon ryhdyimme melkein taputtamaan ja presidenttiläpälle koko yleisö, minä mukaan lukien nauroimme kurkku suorana!
Huumoria elokuvassa riittikin, joka oli kuivuudestaan huolimatta mahtavaa.
Näyttelijöiden työtä ei voi moittia. Sly oli loistava, kuten aina. En nyt jaksa eritellä jokaista tähteä erikseen, mutta kaikin puolin mahtavaa.
Täytyy myöntää, että harvoin "räiskintä" on yhtä viihdyttävää. Tuli viimeisin Rambo mieleen. No, onhan sama mies molempien "dokumenttien" takana. Jonkinlaista superkliimaksia odotin vielä loppuun. Kun Tero Vaaran näköinen "pahis" jäi hurjan taistelun jälkeen liekkeihin, odotin, että hän ilmestyy vielä puoliksi palaneena hirviönä
. No, kasarilla nämä. Vuosikymmenen paras toimintaelokuva tähän mennessä.
Aivan mahtavaa räimettä, juustoinen juoni ja vielä juustoisempaa dialogia, juuri niin kuin sen pitää ollakin. Vaikka noita lähitaistelujen leikkauksia onkin jonkun verran parjattu, niin ylempänä kuin muuallakin, itseä ne eivät haitanneet ja olenkin sitä mieltä että nimenomaan nuo mätkintäkohtaukset olivat monasti mainion leffan parasta antia. Koko kasti Syltystä Stathamiin veti kyllä mainiosti, mutta erityismaininta pitää antaa Dolph Lundgrenille. Mikään kova miehen fani en koskaan ole ollut, mutta jumalauta että se veti tässä leffassa mahtavasti.
Ihan huikea leffa ja Arskan tullessa esiin kylmät väreet pakenivat tai jotain. Helvetin hyviä vitsejä ja one-linereitä ja taattua ryminää. Kaunista.