Kaupungintalolla käyty. Ympäristösihteeri ei nähnyt hankkeessa Huittisten Kaupungin puolesta mitään epäselvää. Omalla maalla saa tehdä maanmuokkaustöitä eritoten kun kyse on haja-asutusalueesta ja omasta pellosta. Idea on se, että radan saa rakentaa. Ympäristölupa tarvitaan sen käyttämiseen muuhun kuin omaan tarkoitukseen. Tietenkin sillä oman tarkoituksen määrälläkin joku rajansa on. Se raja on naapureiden kärsivällisyys.
Hän antoi linkin josta sain tulostaa ympäristölupahakemuksen ohjeineen. Hakemus on 11 sivuinen ja sen täyttäminen oli mahdotonta ilman sitä ohjetta, joka sekin oli 22 sivuinen täynnä vaikeasti tulkittavaa tekstiä lakipykälineen.
Hakemus on nyt täytetty. Siinä se ilta menikin mukavasti. Loppuviimeksi samoja asioita kysyttiin moneen kertaan. Ideana että joka kerran hieman eri kulmasta tarkasteltuna. Ensin ajattelin, että ei tästä varmaan tarvitse täyttää hyvä jos muutama prosentti. Mutta tarkemmin tutkien joka sivulle piti raapustaa tarinaa yllättävän paljon.
Huomenna kävelen vielä maastossa ja teen muutamia merkintöjä tulostamaani karttaan. Karttoja tarvitaan kaksi. Toisessa pitää näkyä alue ja hahmottelu mitä ja miten alueelle sijoitetaan. Toisessa kartassa pitää näkyä hankkeen vaikutuspiirissä olevien naapurien sijainti. Onneksi tuo suunnistuskisoissa käyttämämme kartta on niin tarkka, että se riittää pohjaksi.
Sitten kopiokone laulamaan. Hakemus jätetään liitteineen kolmena kappaleena ja yksi kappale vielä itselle. Kipin kapin kaupungintalolle ja nakkaan melkoisen pinon ympäristösihteerin pöydälle.
Lupahakemus käsitellään kaupungin toimesta ja myös kaupunki hoitaa hankkeen kuulutuksen ja naapureiden kuulemisen.
|