Onpahan hienon näköinen Lantikka...
Oikein lämmittää vanhan pierun sydäntä tällainen jatkojalostaminen.
Kotomäessä 1960 ja -70-luvulla oli parhaillaan toistakymmentä Land Roveria samaan aikaan odottamassa remppavuoroaan.
Lisäksi ainakin saman verran Minejä + muita autoja & moottoripyöriä.
Tuli senverran monta kertaa ryvettyä akseleita myöten kurassa,
että kaikenlainen etenemiskykyä edistävä muutostyö on ihan paikallaan.
Lantikkahan on aina Lantikka, vaikka vaan korin tiputtaisi Volvon tekniikan päälle...
Tais olla kesä -66 kun äijän oikeana kätenä olin Lantikan alla pitämässä avaimella mutterista kiinni, että saatiin kori pois rungon päältä.
Ainakin kolmeen autoon tehtiin kokonaan uusi runko + rakennettiin ulosotot sunmuut jutut, että auton sai siihen aikaan katsastettua löpöllä kulkevaksi työkoneeksi.
Isävainaahan ne hommat silloin teki ja itse olin vaan oppipoikana hidastamassa työn etenemistä, mutta siitä alkoi tämä oma autojen ja koneiden rassaamis-into.
Nykyisin ei voi muuta kuin suurella sydämellä muistaa ja kiittää hyvistä opeista.
Mutterien pyörittäminen on aina ollut hyvää terapiaa tuosta päivätyön stressistä irtaantumisessa.
Nyt on jo ansaittuna musta vyö romujen rassaamisesta...
Ens talvena olis suunnitteilla Thaimaan reissu, kun sukulaisia asuu HuaHinissä.
Kait siellä tulee jotain romua rassattua, että saa aikansa kulumaan...
