Aikana jolloin ravintolassa sai vielä polttaa, istuin aikamoisessa siiderissä lupaa kysymättä pöytään, jossa vietti iltaa kolme naista. En ollut miettinyt mitään sanomista valmiiksi, joten hetken jäätävän hiljaisuuden jälkeen keksin kaivaa tupakin huuleen ja aloitin:
"olisko tytöillä tulta?"
Nyrpein ilmein vastasivat, "ei me polteta, me ollaan urheilijoita.."
Kaivoin taskusta stendarin, sytytin tupakan ja totesin:
"onneks mulla on, muutenhan vois jäädä rööki vetämättä!"
Tytöt ei lämmenny yhtähyvin kuin tupakka, joten toisen jäätävän hiljaisuuden jäkeen päätin nousta ja kävellä pois....
Sillä kertaa ei siis päässyt ihan vonkaamiseen asti
Sen siitä saa, kun salmarit on tarjouksessa ja hetken olin maailman kovin panomies. (omasta mielestäni)