Tunget sinne Nivaan pari kappaletta vaikka optimoita rinnan niin pakkasella riittää virtaa semmoisiin oooooiiikein piiiiitkiiiin startteihin jos tarvetta on. Jos vielä malttaa vaihtaa tulpat pyörijän virranjakajankannen ja viilaa kärjet niin tulipuoli on taatusti iskussa.
Tulevaisuuden visioista sen verran että mahdollisesti ne 30 vuotta kestävät "akut" tai paremminkin virtalähteet ovat erittäin hyvä vaihtoehto auton energianlähteeksi, niitä käsittääkseni lähiaikoina tarjotaan esim. kannettaviin tietokoneisiin.
Olisi aika kiva juttu kun ostaa uuden auton mitä ei tartteisi paljoo tankkailla.
Toisaalta onhan ne öljy-yhtiöt ennenkin ostelleet kaikenlaisia mielenkiintoisia patentteja kassakaappiin märkänemään.
Tossa ainakin 1 linkki ko.juttuun
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uut...icle136336.ece
Beetajännitteinen kannettavan akku kestää 30 vuotta
Beetajännitteiset patterit tulevat kauppojen hyllyille kolmen vuoden sisällä, kertoo Next Energy News -verkkolehti.
Yhdysvaltojen ilmavoimien tutkimuslaboratorion rahoittamassa tutkimuksessa ollaan onnistuttu rakentamaan patteri, josta riittää virtaa kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Huolimatta tutkimuksen rahoittajasta, ei tuote päädy siis ainoastaan sotilaskäyttöön.
Missouri-Columbian yliopistossa saavutettiin kaksi vuotta sitten ilmavoimien rahoituksella 20 vuotta kestävä patteri. Viime kesänä yliopistolla on tehty paljon tutkimusta galvaanisten kennojen valmistuksen saralla.
Beetajännitteen toiminta
Beetajännitteinen patteri rakentuu puolijohteista ja radioisotoopeista, mitkä toimivat energianlähteenä. Isotoopin kemiallista luonnetta uutinen ei kerro.
Neutronin hajoaminen protoniksi ja beetaelektroniksi synnyttää myötäesijännitteen puolijohteessa. Tämä tekee beetajännitteisestä kennosta tavallaan valojännitteistä- eli aurinkokennoa vastaavan.
Käytännössä elektronit irtautuvat alkuperäiseltä radaltaan puolijohteen kautta virtapiiriin tuottaen sähkövirtaa.
Onko taskussasi ydinreaktori?
Beetajännitteinen patteri on fysikaalisesti puhuen ydinkäyttöinen. Sen energia on peräisin atomin ytimestä eikä kemiallisista sidoksista. Kyse kuitenkaan ei ole ydinfissiosta kuten ydinvoimaloissa, eikä beetahajoamisessa synny vaarallista jätettä.
Patterit eivät siis ole vaarallisia, kun niiden varaus hupenee olemattomiin.
Hajoamisreaktio ei tuota yhtä suuria määriä lämpöä toisin kuin nykyiset litiumakut, joten mobiililaitteissa olisi yksi lämpöä tuottava komponentti vähemmän. Patteri voidaan rakentaa hyvinkin pieneksi ja ohkaiseksi, joten sitä voidaan hyödyntää muun muassa matkapuhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa.
Rikkoutuminen on vaarallista
Beetapariston rikkoutuminen voi kuitenkin olla hyvin vaarallista. Vaikka laite ei synnytä radioaktiivista jätettä, energian tuottava aines itse on aktiivinen.
Ongelmaa ei ole niin kauan, kun pariston kuori kestää, sillä beetahiukkaset - eli atomiytimestä suurella nopeudella lähtevät elektronit - pysähtyvät täysin noin millimetrin paksuiseen alumiinikerrokseen. Kuoren rikkoutuessa laukun pohjalle kuitenkin joutuisi radioaktiivista mönjää.
Markkinat ovat vielä epäselvät
Kennon kuorien kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus on vielä epäselvää. Samoin hämärän peitossa on myös beetajännitteen hyödyntäminen suurempaa virtaa vaativissa laitteissa kuten sähköautoissa.
Kysymysmerkkinä on myös beetajännitteisen patterin hinta. Halpa se ei tule olemaan, sillä tutkimuskulut täytyy kattaa myyntikatteilla.
Lisäksi pattereiden pieni menekki kasvattaa hintaa varmasti. Toki kysyntää vuosikymmeniä kestäville pattereille on. Toisaalta jos yksi AA-paristo kestää viikon, niiden kysyntä on 30-vuodessa 1 500-kertainen verrattuna beetajännitteiseen serkkuunsa.