Laphroiagia pääsin maistamaan kun kaveri toi moisen putelin. Olihan se aika herkkua, melkoisen savuinen jälkimaku. Tuo savu on siitä jännä juttu että juodessa voi puhallella renkaita ja enemmän nautittuna aamulla tuoksu leijailee vieläkin. Puhumattakaan krapularuokailun aiheuttamista röyhtäisyistä.
Tämä mielestäni huvittavaa ja aika coolia.
Viskin kanssa parasta juomaseuraa on oma rauha ja hupeneva pullo. Kännihän otetaan ainoastaan Lock Lomondilla, koska niinhän tekee Kapteeni Haddockin.
Viskeissä on vielä sekin hyvä puoli, että harva haluaa juoda ravintelissa lasistasi. Moni ei pidä viskeistä.
Annapa olla, jos edessäsi olisi olutta. Aina löytyy joku, joka haluaa huikan.