Ei tartte purkista ulkoa kuvia. Jos vielä jostain syystä avaat sen, niin ota sitten sisältä muutama lähikuva.
Oikea havainto. Jos konkat ovat jo pullistuneet, niin lähtö on lähellä. Yleensä elektrolyytti kondensaattoreissa on kuoren kanteen stanssattu jokin kuvio. Stanssauksen tarkoitus on, että purkki repeäisi tästä kohdasta paineen kasvaessa. Aina ei käy näin. Usein konkat ratkeavat johtimien läpivienti eristeistä ja kusevat elektrolyytti liuoksen alleen.
Desifiointaine on omaperäinen valinta. Nämä litkut lienevät suurimmaksi osaksi tislattua vettä ja etanolia. Nämä ovat hyviä aineita pesuun. Litkut saattavat sisältää myös jotain suoloja mitkä taas ei ole ollenkaan hyvää tavaraa levitettäväksi piirikortille. No jos kaikki toimii, niin ei kannata liikaa murehtia pesuaineita.
Isojen osien kiinnittäminen kuumaliimalla on hyvä toimenpide. Kiinnitys estää sen, että eivät tärinän vaikutuksesta katko omia johtojaan tai nitkuta juotoksia auki. Joissain tapauksissa johtimien pituus on kriittinen tekijä. Elektrolyytti kondensaattoreissa ei juurikaan ole väliä miten pitkiksi johdot jäävät. Kondensaattorin oma sisäinen induktanssi on määräävämpi tekijä kuin kytkentälangan muodostama induktanssi. Molemmilta puolilta juottaminen on hyvä toimenpide jos piirikortin reijässä oleva läpikuparointi on vaurioutunut tai hävinnyt kokonaan. Joskus isoja osia varomattomasti irroitettaessa läpikuparointi tulee komponentin kytkentälangan mukana ulos.
Muutama juttu varaosakonkan valinnasta(jos kiinnostaa).
Perusasiat on tietenkin vastaava kapasitanssiarvo ja käyttöjännite kuin alkuperäisellä. Jännitekesto voi olla suurempikin. Kondensaattorin paikka kytkennässä määrää voiko kapasitanssi arvo poiketa alkuperäisestä. Jos kondensaattori on jossain aikavakio piirissä, nii ei voi. Jos taas kondensaattorin tarkoitus on häiriöjännitteen suodatus, niin arvo voi poiketa alkuperäisestä jos ei sopivaa löydy. Tähän ei mitään selvää ohjetta ole mutta mielipiteenä sanoisin, että pienempiin arvoihin ei kannata mennä ja tuplasti suuremman voi laittaa jos muuta ei löydy. Usein vähemmälle huomiolle jää käyttölämpötila-alue, virran kesto (ripple current) ja komponentille luvattu käyttöikä. Tässä malliksi erään valmistajan datalehti.
http://www.chemi-con.com/files/LXZ.pdf
Kannattaa kiinnittää huomiota(vaaditun kapasitanssin ja jännitteen lisäksi) kohtiin:
- Temperature range
- Endurance
- Rated ripple current
Autossa komponentti voi hajota jäätymällä tai ylilämpöön.
Uuden osan asennuksessa pitää huomioida, että elektrolyyttikondensaattori om polaarinen komponentti(siinä on + ja - navat). Alumiini elektrolyytti kondensaattoreissa yleensä miinus napa on merkitty.
Tässä tapauksessa lakkaus ei olisi ollut välttämätöntä. Antaa kuitenkin lisäsuojaa olosuhteissa missä piirikortin pintaan tiivistyy kosteutta. Tietyissä olosuhteissa piirikortin pinta voi näyttää samalta kuin auton ikkunat aamulla.
Varaosien vaihtokelpoisuudessa tietoni ovat vähäiset. Softamuutoksia ja tuunausta ajatellen Denson boxit näyttävät huonolta. Kaikki yksilöt mitä olen itse nähnyt ovat varustettuja "maski prosessorilla" eli sellaisella mikroprosessorilla minkä ohjelma on kiinteästi lutikan sisällä. Ei pysty lukemaan ulos eikä muuttamaan mitenkään. Edellisessä postissa mainostamani
http://rhinopower.activeboard.com/ keskittyy sellaisten Suzuki ECMmien modaukseen joiden softaa pystyy muuttamaan.
Toinen strategia on hyljätä alkuperäiset aivot kokonaan ja siirtyä esimerkiksi Megasquirtin käyttöön. Tämä vaihtoehto kyllä vaatii paneutumista asiaan ja on harrastus itsessään. Paavo kirjoitti noin vuosi sitten hyvän jutun Rangen Megasquirt konversiosta. Olen nähnyt jotain topikkeja myös täällä Offipalstalla. Originaali stoorit Magasquirtista löytyvät täältä
http://www.bgsoflex.com/megasquirt.html
Sorry tuli pitkä juttu, mutta jollekkin tämä tieto voi olla hyödyksi.
t. Juha