Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja mhk
Aken diipadaapadaa löytyy tuolta:
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090135
Tuo kohta 3.3. Esityksella arvoidaan olevan positiivisia ympäristövaikutuksia
Veronkorotusko vähentää saasteita?
Mutta mitä tuolla tupistaan että pakettiautojen päivävero korotettaisiin 26 sentistä 35 senttiin -94 vanhemmilla? |
"Dieselkäyttöisistä pakettiautoista kannetaan perusveron lisäksi auton kokonaispainon perusteella määräytyvää ajoneuvoveron käyttövoimaveroa, joka on lievempi kuin henkilöautoilla. Pakettiauton vero on 0,9 senttiä päivältä kokonaismassan alkavaa sataa kilogrammaa kohti, kun henkilöauton vero on 6,7 senttiä. Pakettiauton, jonka kokonaismassa on 3 000 kilogrammaa, käyttövoimavero on vuodessa noin sata euroa, kun 2 000 kilogrammaa painavan dieselhenkilöauton vero on noin 500 euroa vuodessa. Matkailuautot verotetaan käyttövoimaverossa pakettiauton veroperusteiden mukaan ja kaksikäyttöautot henkilöauton veroperusteiden mukaan."
Onpahan taas oma opiskelemisensa tässäkin uudistuksessa.
"Henkilöautojen tavoin on tärkeää ulottaa vero myös olemassa olevaan pakettiautokantaan, jotta vältettäisiin kysynnän ohjautuminen veromallin ulkopuolelle jääviin suuripäästöisiin ajoneuvoihin. Niissä tapauksissa, joissa pakettiauton hiilidioksidipäästöstä ei ole saatavilla tietoa, vero määrättäisiin ajoneuvon kokonaismassan perusteella sadan kilogramman välein saman verotaulukon mukaan kuin henkilöautoilla. Tämä koskisi toistaiseksi valtaosaa pakettiautokannasta."
"Kokonaismassalla tarkoitetaan auton omaa massaa lisättynä kantavuudella. Sinänsä voidaan pitää epäjohdonmukaisena käyttää auton kantavuuden sisältävää kokonaismassaa veroperusteena, kun päästöperusteinen vero määräytyy päästöä koskevan mittaustavan perusteella ilman kuormaa. Auton omaa massaa voitaisiin pitää paremmin rinnastettavissa päästöjen mittaustapaan. Ajoneuvon kokonaismassa on kuitenkin valmistajan ilmoittama tarkka ja yksiselitteinen luku, joka käy ilmi pakettiauton hyväksyntäasiakirjoista ja sellaisenaan soveltuu veroperusteeksi rekisteritietona, joka on olemassa kaikille pakettiautoille. Omaa massaa koskevaa tietoa ei puolestaan ole kaikista pakettiautoista. Siten hallinnolliset syyt puoltavat kokonaismassan käyttämistä veroperusteena. Ajoneuvojen suuren lukumäärän vuoksi veroperusteet on valittava niin, että ne ovat kattavasti ja luotettavissa saatavissa suoraan rekisteristä kaikista verotettavista autoista. Kokonaismassa myös korreloi riittävästi päästöjen kanssa, joskin yksittäisten automallien välillä voi syntyä huomattaviakin eroja. Kuten henkilöautojen osalta on jo tehty, virhemarginaalin vähentämiseksi kokonaismassaan perustuva verotaulukko on mitoitettu päästöperusteista veroa matalammalle tasolle.
Henkilöautojen ja erityisesti kookkaiden pakettiautojen kokonaismassan erilaisuuden takia voisi myös olla perusteltua säätää pakettiautoille oma kokonaismassaan perustuva verotaulukkonsa tai säätää niille henkilöautoja matalampi enimmäisveron taso, jolloin kokonaismassan kasvu ei lisäisi veron määrää. Tätä ei kuitenkaan tässä yhteydessä ehdoteta ohjausvaikutuksen säilyttämisen takia ja myös siitä syystä, että kokonaismassaan perustuva verotaulukko on varsin maltillinen. On myös huomattava, että kookkaat pakettiautot saavat verotuksellista etua auton hankinnan yhteydessä kannettavassa autoverossa.
Kokonaismassan käyttämisestä pakettiautojen veroperusteena voidaan esittää samoja näkökohtia kuin henkilöautojen osalta on tehty. Moottoreiden energiatehokkuuden kehittymisen myötä kokonaismassaan perustuva vero voi suosia kevyitä autoja, jotka eivät kuitenkaan ole energiatehokkaita teknisesti vanhanaikaisen moottorinsa takia. Kokonaismassaan perustuva veron tulisi myös teoriassa olla dieselautoille matalampi kuin bensiiniautoille. Vaikka dieselmoottori on yleensä bensiinimoottoria hieman painavampi, sen hyötysuhde ja polttoaineen kulutus ovat vastaavaa bensiinimoottoria edullisempia. Henkilöautojen veromallissa omaksutun linjan mukaisesti bensiini- ja dieselautoille ehdotetaan yhdenmukaista kokonaismassaan perustuvaa kerroinmallia yksinkertaisuuden vuoksi. Dieselmoottorilla varustettuja autoja ei ole perusteltua suosia verotuksessa myöskään sen takia, että etenkin vanhempien dieselautojen typen oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat huomattavan korkeita.
Edellä selostettujen syiden vuoksi hiilidioksidipäästöön ja kokonaismassaan sidottujen veroperusteiden käyttö ei välttämättä kaikissa tapauksissa johda yhdenvertaiseen kohteluun kahden saman painoisen mutta päästöiltään erilaisen taikka kahden samanlaisen, mutta eri vuosimallia olevan pakettiauton välillä. Autokannan uudistumisen myötä ongelma olisi kuitenkin väistyvä, joskin hitaasti.
Samoja päästö- ja kokonaismassaperusteisia verotaulukkoja sovellettaisiin kaikkiin perusveron alaisiin ajoneuvoluokkiin, jolloin eräiden ajoneuvoryhmien erityissäännöksistä voitaisiin luopua. Matkailuauto, joka on ajoneuvoluokaltaan henkilöauto, sekä ennen vuotta 1993 rekisteröity erikoisauto verotettaisiin samalla perusteella kuin muutkin henkilö- ja pakettiautot, mutta niiden vero perustuisi käytännössä kokonaismassaan päästötiedon puuttumisen takia."