Lasikuitua, hienokittiä ja hermojen menetystä... Pikkuhiljaa alkaa katon takaosa muotoutumaan lopulliseen muotoon. Ehkäpä jo loppuviikosta saa maalit niskaan. Kitattu on sinnepäin ja maalikin tulee olemaan joko matta tai korkeintaan puolikiiltävä, joten pikku virheet ei haittaa eikä tästä muutenkaan ole tarkoitus mitään näyttelypeliä tehdä. Värityskin on jo melkein keksittynä. Tarkoitus olis mahdollisimman pian saada maalattua, jotta pääsee seuraavaksi alusta kimppuun. Korotuksen jälkeen ei enää mahdu talliin, joten siksi tässä järjestyksessä mennään. Perästäkin mieli tekee katkaista hiukan ylimääräistä peltiä pois, mutta se hommaa saattaa jäädä seuraavaan kevääseen.. Aika näyttää.
|