Kationien reaktiot
K-1 Lyijy(II)ioni:
K-2 Hopea(I)ioni:
K-3 Elohopea(I)ioni:
K-4 Kupari(II)ioni:
K-5 Elohopea(II)ioni:
K-6 Rautaionit: ja
K-7 Mangaani(II)ioni:
K-8 Kromi(III)ioni:
K-9 Alumiini(III)ioni:
K-10 Nikkeli(II)ioni:
K-11 Sinkki(II)ioni:
K-12 Bariumioni:
K-13 Strontiumioni:
K-14 Kalsiumioni:
K-15 Magnessiumioni:
K-16 Kaliumioni:
K-17 Ammoniumioni:
Lyijy(II)ioni:
Lyijy esiintyy hapetusluvuilla: II ja IV
Lyijysuolat liukenee: Yleensä veteen niukkaliukoisia, mutta veteen liukenevat on asetaatti, nitraatti, kloraatti ja perkloraatti.
Lyijyn jaksollisen järjestelmän ryhmä on IVB
NaCl:a lisättäessä syntyi valkoinen sakka ja Kl:a lisättäessä tipun keltainen sakka
23.
24.
5M:een :een liukeneminen: ei liuennut
huono liukoinen
Kuumaan : ei liuennut ja sakka muuttui tummemmaksi ja kiteytyi
liukeni veteen
Seisonut muodosti neulamaisia kiteitä.
25. lisättäessä syntyi tipun keltainen sakka
Liukeneminen Vähäistä
26. Sakka muuttui ruskean kautta mustaksi ja happoa lisättyäni siitä tuli ”vanilijakiisseliä”
a.
b.
Hopea(I)ioni:
Hopean hapetusluvut ovat: I, II ja III.
Hopeasuolat liukenevat useimpien anionien kanssa niukkaliukoisesti veteen, mutta veteen liukenevia hopeasuoloja on nitraatti, fluoridi, kloraatti, perkloraatti ja permanganaatti.
Hopea muistuttaa ominaisuuksiltaan kuparia ja kultaa.
27. muodostuu valkoinen sakka
28. Muodostui keltainen sakka
Lisätään 5 M : hopeakloridiin: liukenee osittain
Hopeajodidiin: ei liukene
Väkevää hopeakloridiin: liukenee
Hopeajodidiin: sakka vaaleni
29.ammoniumhopeaioni tulee ???
30. valkonen sakka josta odottaessa osa liukeni ja osa painu pohjaan laataksi (reaktio yhtälöö en jaksa tehä ku se on vihossa oikein)
Elohopea(I)ioni:
Elohopean hapetusluvut ovat: I ja II
Elohopea(I)suoloista veteen liukenevat nitraatit ja perkloraatit muut vaativat voimallisempia toimenpiteitä
Disproportoituminen tarkoittaa osan Elohopea(I)ioneista pelkistyy vapaaksi elohopeeksi ja osa hapettuu elohopea(II)yhdisteiksi
Dimeeri on hapetusluvulla (I) esiintyvä elohopea
Kalomeli on ryhmäsaostuminen
Kuningasvesi on happo (3 osaa väkevää HCL:ää ja 1 osa väkevää )
Kupari(II)ioni:
Kuparin hapetusluvut ovat: II ja I
Veteen liukenevat kuparisuolat ovat asetaatti, bromidi, kloridi, perkloraatti, kromaatti, nitraatti, permanganaatti ja sulfaatti, muuten niukkaliukoinen
31. musta sakka josta b kohdassa tuli ”päärynä jogurttia joka muuttu kellertäväks sakakaks.
32. sakkaantu ja muutti väriä lisätyn aineen suhteessa kunnes liukeni
33a.
33b.
34.kokeessa syntyi ruskea sakka
Elohopea(II)ioni:
Veteen liukenevat elohopeasuolat on kloridi, nitraatti, perkloraatti ja syanidi.
Elohopea(II)sulfidi liukenee vain kuningasveteen
Rautaionit: ja
Raudan hapetusluvut on II ja III.
Veteen niukkaliukoisia rautayhdisteitä on rauta(II)hydroksidi, rauta(II)karbonaatti, rauta(II)sulfidi, rauta(III)fosfaatti, rauta(III)hydroksidi ja rauta(III)sulfidi, muut liukenee veteen.
Amfolyytti voi toimia sekä emäksenä että happona
Rauta(II)- ja rauta(III)ionit voidaan hapettaa permanganaatti- tai dikromaatti-ioneilla, pelkistäminen tapahtuu happamilla liuoksilla.
36. ruosteen värinen sakka, ja sammaleen näköinen sakka
37.kummassakin neste muuttu keltaseks niinkun sakkakin joka painu pohjalle
38.syntyi tumman sininen sakka
39.tuli verta J
40.Tumman oranssi liuos
Mangaani(II)ioni:
vastaukset.
1. H-luvuilla II, III, IV, VI ja VII
2. veteen niukkaliukoisia on hydroksidi, karbonaatti, ammoniumfosfaatti ja sulfidi.
3. kaliumpermanganaatti on violettia ja sotkee paljo
4.
Kromi(III)ioni:
Vastaukset:
1. H-luvuilla II, III ja VI
2. veteen liukenee asetaatit, bromidit, klorodit, jodidit, nitraatit, perkloraatit ja sulfaatit
3. kromi muistuttaa ominaisuuksiltaan rautaa
4.
Alumiini(III)ioni:
vastauksia:
1. h-luku III
2. veteen niukkaliukoisia alumiinifosfaatti, natriumalumiiniheksafluoridi ja alumiinihydroksidi
3. ryhmä IIIB jakso 3
4. alunan kaava
41. Syntyi puuromainen sakka b. kummastakin sakka liukeni
42 ja 43.Valkoinen sakka, jatkaessa lisäystä sakka meni pohjan tuntumaan usvaks NaOH:ta lisättyäni sakka liukeni
44.synty Vaaleen punasta puuroo
45. lilat palamis jäljet
Nikkeli(II)ioni:
vastaukset:
1. H-luvuilla II, III ja IV
2. niukkaliukoiset rikkiyhdisteet on karbonaatti, syanidi, hydroksidi ja sulfidi
3. Allergiaa aiheuttavia ongelma jätteitä
46 ja 47.sakka muuttui asteittain tummemman siniseksi kunnes rupesi vaaleneen
48 ja 49.Musta neste joka typpihappo lisättyäni sakkaantu
50.Marjapuuron värinen sakka joka lämmittäessä tummuu
Sinkki(II)ioni:
Vastaukset:
1. hapetusluku II
2. Veteen niukkaliukoise on karbonaatti, hydroksidi, heksasyanoferraatti ja sulfidi
51 ja 52.sakka muodostu kumpaankin ja ammoniakkia lisätessä sakka katoaa
53. valkoiset sakat joista toinen liukeni toisessa vaiheessa ja toinen ei
54.likasen keltanen sakka
55.likasen vihreet jämät
Bariumioni: Strontiumioni: Kalsiumioni:
Vastaukset:
1. H-luvulla II
2. veteen niukkaliukoisia sulfaatit, karbonaatit, oksalaatit, kromaatit ja fluoridit
3. toinen pääryhmä on maa-alkaalimetallit
56-61.bariumkloridin sakka uppos pohjaan, strontiumnitraatista tuli hyytelöö ja kalsiumkloridi sito nesteen itteensä ja pysy kiinteenä, kaikki rupes poreileen etikan jälkeen ja neste kirkastu
62.Syntyi keltainen sakka joka kiteytyi kun lisäs etikka happoo ja typpi happo
valutti sakan pohjaan
63-65.Alussa kaikki sakkaantu, etikan jälkeen neste muuttu maitomaiseks ja sakka liukeni
(sori mut aika loppu kesken kirjottaa kaikilla aineilla sama juttu)
66 ja 67.valkonen sakka joka muuttu harmahtavaks
68-70.vihree liekki, punanen liekki ja oranssi liekki
Magnessiumioni:
vastauksia:
1. H-luvulla II
2. veteen niukkaliukoiset on karbonaatti, fluoridi, vetyfofaatti, hydroksidi ja ammoniumfosfaatti
3. ryhmä II ja jakso 3
4. ei voida pelkistää eikä löydy liekkireaktiota
71.tuli lopuksi sininen sakka
72.tuli utumainen sakka.
Kaliumioni:
vaastaukset:
1. H-luku I
2. pääasiasa veteen
3. Ryhmä I jakso 4
73.oranssin sävynen liekki joka koboltin läpi näytti vaaleen punaselta
Ammoniumioni:
vastaukset:
1. H-luvulla III
2. vesiliukoisia
3. muistuttaa kaliumionia
4.
74 ja 75.lakmus muuttu sini violetiks ja haisi ammoniakilta, 75 haju on pään räjäyttävä ammoniakki
|