Ikänä en oo itte pannu (sahtia siis...), mutta juonut oon useasti. Koskaan ei ole tullut mitään dramaattisia vatsan purkauksia. Yleensä vaan reippaan kuuloisia pieruja seuraavana päivänä.
Ne on ihan hauskoja, ja vaimoväki tykkää niistä myös. Erityisesti sängyssä.
Sahtia on yhtä montaa erilaista, kuin on tekijääkin. Kesken kasvuisesta tulee ruikuli, ja sameata on ikävä juoda. Jos sahti on tehty "pitkään veteen", niin sekään ei ole hyvä. Maltaita ei saisi pihdata.
Veljeni ostaa sahtia kesäisin aina kanisteri tolkulla, hän ei silloin pullokaljaa juo. Hänellä on ollut muutama hyvä tekijä, joiden sahtia juo mielellään.
Sanotaan että sahti menee ensin jalkoihin, ja sitten vasta päähän. Tämä pitää paikkansa. Olen itse todennut ilmiön joskus 15 vuotiaana, ja muitakin olen nähnyt pyörivän pitkin nurmikkoa. Hassua istua maassa, ja ihmetellä että mikä perkele nyt tuli kun ei jalat kanna. Tämä vaiva koskee yleensä ns amatöörejä.
Ja niille amatööreille vinkki. Älä haistele sahtia, se maistuu paremmalle kuin haisee. Eli hengittämättä kurkkuun.
Näin täällä Hämeenkyrön seutuvilla, sahtipitäjässä.
Alkoi muuten tekemään sahtia mieli, näin kolmannen saunakaljan jälkeen...
PS. Tiedättekö mitä on tippakalja..?