Santeri Racing kiittää kovasti kisoista, puolentoista vuoden tauon jälkeen oikein kiva kisata.
Rastit oli tunteella laitettu ja usein aiheitti rastin saaminen mielihyvää
.
Kisan ajojärjestys sattui varmaan aika kohdalleen, kun ei paljoa ruuhkissa jouduttu seisomaan. Ekana ajettiin pohjoinen alue, sieltä siirtymälle lähdössä ei saanut enää jakolaatikkoa nopeelle puolelle, eli ajettiin koko loppukisa hitaalla. Eipä ollut ylinopeus vaaraa
.
Seuraavalla ajoalueella alkoi kone naputtaan kivasti, mutta se onneksi korjaantui itsestään jossain vaiheessa. Edestä pullahti vetari ulos yhdellä rastilla ja muutti Pajeron kolmivetoiseksi. Saatiin sekin korjattua Hi-Liftillä lyömällä vetari takaisin perän sisään ja se jopa pysyi siellä loppukisan.
Takaperästäkin kuuluu jotain naputusta ja lukko vuoti välillä enemmän välillä vähemmän.
Kisa sujui meiltä kyllä mukavasti, siitä kiitos Pecosille. Suunnistus sujui hienosti ja joutu lopussa melkein toppuutteleen pahimpia vinsauksia. Alkaa aina loppua kohti jännittään, että sattuu jotain eikä pääse ajoissa maaliin.
Siinä yksi kivirasti pohjoisesta, joka mienattiiin jo hylätä, kun ei ole ajosiltoja. Mutta onneks huomattiin, että katolta ylttyy hyvin.
Yks kuva Pecostakin näytille. Kaksin kun ajettiin niin sai kuskikin pomppia autosta pois tarpeekseen.
Tämä rasti oli varmaan meidän hakemista jännin. Oli vaijerit kireellä molemmissa päissä ja homma sujui kuin elokuvissa. Ei tietty tässä rastikuvassa näy toi haastavuus.
