Eka oli muistaakseni motorolan nmt, joka kuoli kun tippui veteen. Seuraavaksi ostin siskolta Ericsson 368:n, hyvä perus luuri. Erityisesti kaiutin oli monta kertaa parempi kuin silloisissa nokioissa, äänenlaadusta tuskin valittaisi kukaan nykyäänkään. Ja metallirunko pelasti puhelimen monta kertaa, välillä tultiin korkealta ja kovaa katuun.
Seuraava taisi olla Nokian 5110. Toinen perushalko joka rokkaili ihan ok. Muistaakseni joku antenni vian vuoksi hylkäsin tämän ja tilalle sain taas siskolta Ericssonin kuus sataa sarjalaisen (ehkä 688). Ihan ok luuri, joka harmikseen hävitti kentän Sulkavalla suursoutujen yhteydessä ja päätyi kännisen omistajansa avustuksella kalan ruoaksi.
Seuraava hankinta oli muistaakseni Nokian 7110 "läppäkone". Alkuun puhelin rokkasi ok, mutta pian alkoi jatkuva läpän putsaus mikrofonin toimintakunnon ylläpitämiseks. Baari illan päätteeksi puhelin otti Forumin kauppakeskuksen ikkunasta voimakkaan kimmokkeen lumihankeen ja 800 mk maksaneesta remontista huolimatta ei enää toennut entiseen loistoonsa. Verkko alkoi katoilemaan toistuvasti ja puoli vuotta meni niin että puhelin oli kuukauden huollossa ja 2 päivää käytössä, kunnes pyysin entiseltä työnantajaltani puhelimen käyttöön.
Puhelin jonka sain oli 3210, joka akun vaihdon jälkeen toimi ihan mukavasti, muutamia 7110 ominaisuuksia kyllä jäi kaipaamaa (ja kaipaan edelleen), kuten lähteneiden tekstiviestien kansio ja muutamia muita. Vuoden 2002 alusta sain uudelta työnantajalta Nokian 3310:n, johon on tähän mennessä vaihdettu ensin näyttö ja sitten kaikki sisuskalut. Akku on jo parhaat päivänsä nähnyt, tarvii ladata kerran päivässä ja softassa on bugeja ihan omiksi tarpeiksi.
Nokian kuus tai seittemän tuhat sarjalaisista jonkun varmaan ostan seuraavaks.
-^-^-^--^-^-^-^-^-^-^-^-^-
<bono length="190" weight="100">
**<email>
-bono-@city.fi </email>
</bono>
Edited by - bono on 10/01/2003 18:30:56