Jää on joustavaa, mutta murtuu liikaa kuormitettaessa. Ihmisen tai ajoneuvon kulkiessa jäällä se painuu, ja alla syrjäytyy vastaava määrä vettä. Ajettaessa jäällä autolla jään alla olevaan veteen syntyy aalto, joka puolestaan aiheutta taipumisaallon jäähän. Jään taipuminen on vaarallisinta aallon ollessa jyrkimmillään. Silloin auton ja veden aallon nopeus ovat samat, ja puhutaan ns. kriittisestä nopeudesta. Tätä voi verrata siihen nopeuteen, jossa vene nousee plaaniin: kun kriittinen nopeus on ylitetty, vesi ei enää pakene veneen tai jäällä oltaessa auton edelle. Aallon aiheuttama murtumisvaara on vähäisempi sekä kriittistä nopeutta suuremmissa että pienemmissä nopeuksissa.
Se, mikä kulloinkin on kriittinen nopeus, riippuu veden syvyydestä. Tämä tekee asian ongelmalliseksi, sillä veden syvyys tietysti vaihtelee, eikä kulloistakin syvyyttä voida ajettaessa tietää. Kriittistä nopeutta tulee kuitenkin ehdottomasti välttää esimerkiksi jäätiellä, sillä jäätien mahdollisimman pitkä kesto on saaristolaiselle merkittävä etu. Parasta olisi ajaa ainakin 20 % alle kriittisen nopeuden. Kriittinen nopeus on Alestalon (1984) mukaan sidoksissa veden syvyyteen seuraavasti:
Veden syvyys Kriittinen nopeus
2 m 16 km/h
5 m 25 km/h
7 m 30 km/h
10 m 36 km/h
12 m 39 km/h
15 m 44 km/h
17 m 46 km/h
20 m 50 km/h
25 m 56 km/h
30 m 62 km/h
Tuolla lisää
http://www.wakkanet.fi/loisto/docsht...aa_jaalla.html