Jotain sekavaa huttua
Let´s offroad!
Kivaa oli kun osalle rasteista pääsi ihan ajelemalla, joskin meidän makuun korkeita kantoja ja Rooverin korkeuksisia ojia oli vähä liikaa. Alkurytinässä taisi olla vähä liikaa vauhtia, oikea takakulma pomppasi puuhun, myöhemmin sama kulma kolisi uudelleen kiviin, on ainakin symmetrisemmän muotonen. Samassa alku hässäkässä oli järjestäjä unohtanu lippusiiman reitiltä jonne pyrimme, jalkasin tutkailtaessa reitti oli vapaa, liukas kinkama kuitenkin vaati pikku vinssauksen ja ylös päästyämme edessä oli lippusiima, "pikku" offari tässä kohtaa hetken saatto päristä jotain painokelvotonta. Alamäkeen pääsee onneksi helposti pois ja lisää rasteja hakemaan. Saman alueen toisessa reunassa sitte olikin 10 pongon rasti joka näytti läpiajelulta, pizza leikkurit vaan ei reitin keskivaiheelta pohjaa löytäny, kiveä ja kantoa akseleiden molemmin puolin. Lyhkäsellä liftin poikasella ja rampeilla aikansa kun puuhasteltiin niin matka taas jatku, tunkki tosiaan meni välillä melkosen syvälle mutta riitti justiinsa kuitenkin nostamaan riittävästi. Ramppeja kun on rajallisesti niin päätettiin että vinssillä sitte rastille, renkailla ei voinu auttaa kun meni ihan heti pinnasta läpi. Rasti saatiin, tuloksena aktiivisesti tippuva vinssin kardaani, vetopäällä pysyy kyllä mutta vedon loputtua tippuu. Järki ei riitä keksimään miksi se niin päin tekee mutta tekee kuitenkin.
Tässä välissä kahvitauko oli paikallaan, se helppo 10 pistettä ottikin toista tuntia. Kahvitauolla yleisoltä vai keneltä se oli, tuli vinkki että 3 alueelle käy! Tämä olikin justiinsa meille sopivaa maastoa, ei isompia jumeja mutta kuitenkin sai ajella tarkasti ja rasteja kertyikin sieltä mukavasti. Myös 013 rasti sieltä noukittiin, jos joku ei tiedä, tämä on koskenkorvan tuotenumero. Tällä rastilla öljypohjan tilavuus taisi kahvikupin verran pienentyä, auton alla pyörähti kanto ylös, pikku vikoja ja matka jatkuu. Ruokatauolla kanssakisaajilta kuumia vinkkejä mistä löytyy lisää soveliaita rasteja, vinkit puri ja metsässä mentiin ihan offaillen kunnolla taas. Takana kuitenkin jo sen verran ajotunteja että "ohjaustehostin" meinasi välillä keittää. Hämyisä muistikuva on vielä teollisuusalueelta, kivikasan viereltä rastin poimimme, nokka edellä rastille, ketterästi auto ympäri rastin vierellä ja nokka kohti uusi seikkailuita. Ymmärrä miksi kukaan muu ei niin ollu aikasemmin tehny, eihän siinä nyt ollu kun jokunen kanto ja kivi. Viimenen alue oli avohakkuu alue, täältä ei haettu kun alotus rastit, autolla kuitenkin pitää päästä myös takasin kisapaikalta 160km suunta ja huomenna töihin, että järki käteen kun alkaa väsyttään. Tälle alueelle olisi päivällä pitäny tulla. Rooveri tikkasi moitteetta koko ajan, eikä isompia ongemia muutoinkaan. Kisan järjestäjille iso käsi, homma pelasi kitkatta kaikinpuolin, rastit todella hyviä ja vaihtelevia. Tuli aika selväksi että tasamaallekin saa vaikean rastin ihan hyvin, ei sitä isompi pisteistä rastia ole aina pakko laittaa kallion kylkeen 5m korkeuteen tai mäen päälle puun latvaan.
Are you stuck?
No, we are offroaders!
Mitään negatiivista ei kisasta kyllä tule mieleen, lippusiima ja 50 hengen yksiön kylmyys johtuivat molemmat täysin inhimillisestä erehdyksestä, eikä siitä sitte sen enempää.
Nyt tää ohjaustehostin menee nukkumaan....
__________________
Offi videoita: klik 
|