Kotiuduttu on hiljan.
Viikko tuli rymyttyä Juuassa pitkin ja poikin ajomaastoja rasteja vieden.
Näin ensikertalaisena rastiukkona oli mukava kantaa rasteja maastoon ja miettiä pisteytyksiä/reittejä. Onneksi Niskasen Jape oli konkarina meitä keltanokkia opastamassa.
Toki omalla kohdalla kisojen ajaminen auttaa paljon hahmottamisessa.
Tänä vuonna teemana oli "ei lottovoittoja" eli useiden satojen pisteiden rasteja ei laitettu ollenkaan.
Haluttiin, että kärkisijat saavutetaan kovalla ajamisella eikä muutaman kovapisteisen nappaamisella.
Lisäksi on mahdoton ennustaa miten rasti käyttäytyy kun siellä on käynyt useita autoja.
Niinkuin monta kertaa on mainittu äkillinen veden tulo vaikeutti rasteja melkoisen paljon mutta onneksi kaikille saman verran.
Eipä millään olisi osannut odottaa noin kovaa vedentuloa.
Kuulemma jossain lähijärvessä vedenpinta oli noussut reilu puoli metriä.
Porukka ajeli pääosin ihmisiksi. Muutamia uusia uria ja puunkaatoja sattui.
Pahin tietoomme tullut rike tehtiin vaarallisella rastilla nro 201, jossa oli törkeästi ajeltu heti kisan alussa lippusiimojen läpi.
Tällä saatiin 90 pistettä todella helposti kun rasti oli tarkoitettu haettavaksi ihan eri suunnasta.
Toivottavasti rikkojille tulee edes huono omatunto kun sitä rastia ei haettu suunnitellulla tavalla.
Tuolla muutamia kuvia mitä ehdin nappailla:
http://kuvablogi.com/blog/2793/17/