Muutamia kymmeniä lämmittimiä aukoneena voin kertoa, että juuri kosteus on ollut yleisin syy lämmittimien toimimattomuuteen.
Kondensoituneen kosteuden aiheuttamat hapettumat alkavat tehdä tuhoaan jo muutaman kuukauden käyttämättömyyden jälkeen. Usein käy niin, että sen puhallinmoottorin laakerit käyvät niin kankeiksi, ettei lämmitin sen takia käynnisty.
Loppujen lopuksi se lämmitin sitten jätetään kokonaan käyttämättä ja silloin se kosteus saa aikaan palopesässä ja puhallinmoottorin siipien kammiossa kunnolliset syöpymät. Sieltä löytyy samanlaista höttöä, kuin mitä on akkujen ympärillä olevissa rautarakenteissa.
Tämän kondenssin aiheuttaman haitan poistamiseksi lämmitintä pitäisi käyttää kesälläkin ainakin kerran kuukaudessa.
Periaatteessa, jos toimivan lämmittimen sisään menee vettä esim. kahlatessa, niin sieltä valuu kyllä suurin osa vedestä pois ihan lorisemalla. Lämmitin pitäisi kuitenkin käyttää lämpimäksi jokaisen kastelukerran jälkeen.
Lankomiehen metsäköne joskus vajosi tuulilasia myöten suonsilmään ja vettä & kuraa meni sitten Ihan joka rööriin. Kone kun saatiin talliin huollettavaksi, niin paineilmalla puhallettiin myös Webaston imuaukosta ilmaa sisään => Kuraa tuli pakoputkesta. Ihan nätisti sekin lämppäri lähti toimimaan ja toimikin vuosikausia sen jälkeen.
Sähköjohtojen liitoksiin kannattaa suihkia CRC:tä, jottei ne hapetu pilalle...
|