Kyllähän se digitaalinen vaihtoehto olisi hieno rasteilla käymisen todentamiseen, mutta... Tässä Suomessa suunnistajien käyttämässä rastissa on erilaisia tunnistuskoodeja ymmärtääkseni alle 140 kappaletta. Tämä määrä ei riittä mitenkään nykyisille rastimäärille. 180-400 kappaletta kilpailuissa. Parhaimmillaan/pahimmillaan voittajajoukkueet ovat hakenneet luokkaa 200 rastia. Lisäksi laitteiden hinnat...
TML 2007, Warn 2007 ja nyt Offivarusteen Talvieksytys 2008, niin kaikissa tulokset valmistuivat ilmoitettuun aikaan. Voin taata että henkilökohtainen tavoitteeni on jokaisessa kilpailussa ollut ja tulee olemaan saada aikaan virheettömät tulokset, mutta valitettavasti kyseinen tavoite on vain äärimmäisen vaikea saada siirrettyä käytäntöön. Kokoajan pyritään tietenkin parantamaan.
Kyllähän sitä pystyttäisiin melko optimaaliset tekniset ratkaisut rakentamaan/ostamaan/suunnittelemaan, mutta siinä on enää kysymys hinnasta. Enkä usko tämän harrastuksen taloudellisilla resursseilla siihen hirveän helposti pystyttävän.
Kyllä asioita on miettitty monelta kantilta. Tiedän, että kilpailun jälkeen on keskusteltu luukuista, katsastuksista ja ketjuista. Esimerkiksi tuohon luukku käytäntöön tulee cupin pyörittäjiltä lyhyttä kommenttia jossain vaiheessa kun kaikki ovat sen hyväksyneet ja saa luvan julkaista sen.
Rastien kuvaamisen tiukkaa hylkäämislinjaa voi perustella esimerkiksi siten, että ei pääse tulemaan epäselviä tapauksia, joissa kilpailija saa ylimääräisen rastin. Tällähetkellä kanssakilpailijat eivät voisi tästä käytännössä mitenkään protestoida, sillä he eivät näe protestiaikana muiden kilpailijoiden kuvia ja saatuja rasteja. Toisaalta jos omasta mielestään kilpailijalla ei pitäisi olla hylättyjä kuvia hän voi tulla tekemään protestin omasta arvostelustaan. Eli kahdesta pahasta on valittu se pienempi, jossa kilpailijat voivat vaikuttaa.
|