Tuota... Auto piti olla käynnissä vain sillä kohtaa, kun tarkastellaan jarruletkun pullisteluita...
Ilmaukset on parempi tehdä auto sammuksissa, niin pystyy paremmin havainnoimaan sen,
että joka nipasta tulee samanlailla tavaraa ulos.
Kahdesta lyhyestä pätkästä rakennettu jarruletku ei ole katulaillinen versio.
Joskus on tullut sellaisia ongelmia eteen, että kaveri on laittanut jarrukengät paikoilleen,
mutta ei olekaan säätänyt käsijarrun vaijeria löysälle ennen hihnojen säätöä.
Tällöin käsijarrun vaijeri vedättää valmiiksi kenkiä lähemmäksi rumpua ja silloin
käy niin, että jarrusylinterin mäntä jää kauaksi siitä jarrukengän päästä.
Jos sylinterissä on männän takana se hentoinen jousi painamassa mäntää ulos, niin
silloin mäntä yleensä jää kenkään kiinni, kun jarrupoljin päästetään ylös.
Jos sitä jousta ei ole siellä männän takana, niin mäntä palautuu hetken päästä
takaisin sinne sylinterin sisään. Seuraavan jarrutuksen ensimmäinen polkaisu
nostaa männän sinne kengän lähelle ja jo jarruttaakin vähäisen, mutta poljin
menee ensimmäisellä polkaisulla syvään ja vasta toisella polkaisulla poljin
jää ylemmäksi.
Pääsylinterin turvonneet kumit kanssa aiheuttaa tuollaisia ongelmia.
Joskus sinne pääsylinteriin jää ilmaa, vaikka kaikki pyörät olisikin ilmattu
moneen kertaan. Kannattaa ilmata myös niistä pääsylinteristä lähtevistä
jarruputkien nipoista.
Joskus jouduttiin ajamaan vanha Range rinteeseen, perse ihan pystyyn, ja
vasta sitten saatiin jarrut ilmattua kunnolla...
|