Tervehdys!
Em. kohtaan kommenttina että se saattaa olla just ympäristöluvan takia ettei toi homma onnistunut. Minä en tunne paikkaa mitenkään mutta lupapuolen kyllä. Ongelmana on ollut ehkä se, ettei toiminnan vastuullista tahoa olisi voitu yksilöidä alueella jossa on muitakin harrastajaporukoita.
Tarkoitan siis sitä, että jos joku taho hakee ympäristölupaa johonkin moottoriradalle tms. niin hakijan tulee hakea kaikki luvat alueella oleviin toimintoihin. Niitä lupia ei voida oikein pilkkoa eri lajinharrastajien toimiksi jos suorituspaikka on kuitenkin kaikilla sama alue. Jos tulee piaantuneita maa-alueita tms. katastrofia myöhemmin, on todella hankala sanoa kuka sen korvaa jos samalla tontilla on usean eri lajiharrastajan lupia samalla rata-alueella. Kun lupa on vain yhden tahon vastuulla on maksaja aina selvillä, yksinkertaista.
Sitten jos jokaisen lajin toiminnot on selkeästi eri paikoissa omina alueinaan, luvissa ei liene mitään vaikeuksia. Tämä siis pätee myös yritysmaailmassa, jossa pelataan paljon isompien rahojen ja pahempian myrkkyjen ym. ympäristöpäästöjen kanssa. Laki on vain vähän kankea työkalu tällaiseen harrastustoimintaan mutta muitakaan menetelmiä ei ole käytössä... paitsi oma laki.
Ihmettelen vaan sitä, että ei se kehä kolmosen takana oleva maailma ole todellakaan pääkaupunkiseudusta kaukana. Kun ajaa puoli tuntia Helsingin rautatieasemalta mihin vaan, niin on kyllä melkoisen "maalla". Eikö sieltä nyt löydy hehtaareita samalla tapaa kuin muualtakin Suomesta, johon voi offiradan pykätä. Onko siellä maanomistajat tosi tiukkoja hehtaareistaan vai eikö siellä ole tuttuja ja hyviä suhteita joilla voi puhua ajoalueita tutuilta?
TT
|