Moro päätin liittyä keskusteluun ilpeistä. Lämpöpumpulla voi saada puolet sähkölaskusta pois jos asuu hatarassa rintamamiestalossa jossa on jo puru laskenut yläreunoista, mutta jos saman laitteen laittaa johonkin matala energia-taloon niin säästö on luonnollisesti paljon pienempi koska talosta ei huku energia ulos pakkasilla.
Ensimmäinen pumppusukupolvi pystyi toiminaan parhaimillaan -15 asteen pakkaseen hyötysuhteella. nämä pumput kyllä lämmittää myös kovemilla pakkasillakin mutta hyöty on yhden suhde yhteen -15 jälkeen eli ovat verrattavissa sähköpatteriin.
Toinen pumppusukupolvi sai parannusta lämmöntuottoon pakkasilla ja keskimäärin nämä koneet selviävät jo -20 ja siittä vielä kovemmille pakkasille. tähän ryhmään kuuluu tässäkin topicissa esintyneet mitsun ja toshiban koneet näihin koneisiin laitettiin kapillaaripuken tilalle paisunta venttiili jolla saatiin pakkasilla kovemmat hyödyt.
Tällähetkellä on tulossa kolmas mallisukupolvi jossa lämmön tuotto on -20 jälkeen vielä cop arvona 2.5 tähän pääsemiseen on tähän asti ollut kaksi toimivaa tapaa joko suurennetaan sisäyksikön kenno kokoa tai käytetään on-line sulatusta jollon kompuran ei tarvitse pysähtyä sulatusjakson ajaksi vaan erillinen venttiili suikuttaa kylmä-aineen ulkoyksikön kennoon sulatuksen ajan.
Myös twin-rotatio kompurat yleistyy näissä kolmannensukupolven koneissa.
tekniikkalla on tapana kehittyä...
|