En siltä rys.. eiku Neuvostoliittolaistuotannon laadulta mitään korkeata pinnanlaatua odottanukkaan. Mutta kuulema rokkaavat<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Yksilössä jonka sain, oli vanhoista hammaskehän pulteista jäljet, pieniä kolhuja/naarmuja siellätäällä, laakerisovitteissa ja niitten otsapinnoissa irroitusjälkiä, tummaa öljyä ja hiekan jyväsiä sisällä.
Liukupinnoissa ulommalla aaltokehällä oli "rosoisia", kuitenkin sileitä jälkiä (joita en uskoisi ainakaan "sisäänajossa" syntyvän). Palasten päihin oli kulumalla kehittyneet terävät reunat.
Sen hiekan saattaisin tajuta jos se lukko olis kuljetettu jossain kukkapurkissa rajan yli, kun sitä ei hirveesti ollut lukon sisälläkään. Positiivista oli että työstöstä syntyneitä lastuja ei sentään löytynyt.
Laitoin sen tänään jo palautuspostiin kun en olisi saanut niistä osista kunnon kuvia ihmeteltäväksi.
Säästyneillä rahoilla saan kuiteskii loput pikkuroplailut tehtyä leimaa varten.
Oli muuten veikeä laitos
. Vieläkin ihmettelen tuota tasausTAPISTOA<img src=icon_smile_shock.gif border=0 align=middle>.
En kyllä hoksannut miten se lukittuu vaikka kuinka veivailin.
-Suunnittelu 10, toteutuksesta ei sitten puhuta..-