Muutama toteamus jatkokeskustelun pohjaksi…
Ehkä tässä on syytä palauttaa mieliin muutamia perusasioita.
Nykyiset suunnistuskisat on alun perin tehty kestävyyskilpailuiksi, joissa kiteytyy lajin luonne: Auton rakentelu, autokunnan maastonluku, kestävyys ja kyky(onni?) ajaa 24 h rikkomatta autoa tai ajaa tunti ja vinssata/korjata 23 tuntia.
Luokkia on erilaisia jotta mahdollisimman moni pääsee kokeilemaan toimintaa. Lajihan paisui muutamassa vuodessa kun kilpailijan auto kävi aina johonkin luokkaan. Kilpailut ja autokunnat kehittyvät koko ajan. Alussa rasteja oli vain 60, nyt kolmatta sataa. Alussa taisi olla vain Roopella ja Aleksanterilla pokkerit ja vinssit vain muutamilla. Mikäs on tilanne nyt?
Kilpailijan itsensä täytyy tunnistaa oman autonsa rajat. Yhdellekään rastille ei ole pakko ajaa! Sehän se vasta mukavaa on katsojille kun saa seurata toisten äheltämistä suossa/kivikossa. Tilanteita riittää vaikka vauhtia ei ole ollenkaan. Turvallisuus on kuitenkin tullut osaksi kilpailua ja uskonkin että kaikkiin luokkiin tulee vielä turvakaaret pakollisiksi pois lukien joku aloitus/kokeiluluokka eli orkkis varmaan jaetaan kahtia ja turvakaarettomassa nöösiluokassa on vain tietyt vaarattomat rastit joita saa hakea. Vapautta ei kuitenkaan kannata sulkea kokonaan pois koska sehän on juuri lajin suola.
Nopeusrajoituksissa ei pitäisi olla mitään urputtamista. Asiasta oli nimenomaan maininta säännöissä ja ohjaajakokouksessa joten hylkyuhasta ei varmaan kenellekään jäänyt mitään epäselväksi.
Jos autossa on isommat renkaat niin varmaan kannattaisi kalibroida mittarit tai ainakin todeta mittarinopeus GPS:n kanssa 40-50 nopeudessa.
HUOM !!! Rajoituksia on jouduttu tekemään koska autot ja mönkkärit kaahailevat muuten surutta pitkin kapeita hiekkateitä. Kilpailijoiden ei tarvitse kuunnella kisan jälkeen valituksia paikallisilta ja olla selittelemässä asioita parhain päin. Pitää muistaa että jokaiselle kisalle pitää anoa vuosittain uusi lupa.
Yksi asia jossa on vielä reilusti parantamisen varaa on katsojien turvallisuus. Lajiin perehtymätön ei voi mitenkään ajatella että vinssinaru menee poikki ja vie mennessään päitä jos kohdalle sattuu. LT:n yleisörastin (taisi olla 224, siinä missä se mersu ja lantikka oli maamerkkeinä muutamina tunteina) lammikon vieressä istuneet katsojat olivat liian lähellä kun autokunta vinssaili puista ja auton edessä kulki puoli suota mukana. Onni ettei mitään sattunut varsinkin kun siellä oli pieniä lapsia innoissaan seuraamassa tapahtumia. Varmaan pitäisi yleisörasteille saada 24 h valvonta ja joku prosari jaettua jossa varoitetaan kulkemasta liian lähellä. Trial-kisoissa tämä on jo hyvin ymmärretty ja katsojia ei päästetä vaara-alueille missä kaatoja voi tulla.
Kyllähän se sähköinen rastien jakelu onnistuu rahalla: ilmoittautumisen yhteydessä mainitaan haluaako usbitikun ja hinta on vaikka 10-15 € lisää. Tikussa on jopa sponsoroinnin paikka logolle.
Onhan se hyvä että kisan jälkeen käydään polemiikkia. Miten sitä muuten pystyisi kehittämään kilpailuja parempaan suuntaan. Olihan LT kaiken kaikkiaan hyvin järjestetty kilpailu vaikka jokin asia ei ehkä mennytkään täysin järjestäjien ennakkosuunnitelmien ja kilpailijoiden odotusten mukaan. Ensi vuonna on taas varmasti paremmin.
|