Kävipä Viime heinäkuussa niin että 11, 7 ja 3 vuotiaat muksut odottelivat vanhempiensa kanssa jätskiauton saapumista omalla pihatiellään parin metrin päässä tonteille vievästä tiestä. Sattuipa lähinaapurin setä tulemaan tietä pitkin hihnan päässä tällainen ns. taistelukoira. Pienin 3v poika näki koiran, käännähti paikoillaan ja osoitti kädellään koiraa ja hihkaisi, kato iskä ihana koira. Seuraavaksi koira singahti tämän n. metrin mittaisen pojan naamaan kiinni, ei siis osoittavaan käteen, vetäen jäpikkää alas eikä kaatamaan. Hurtan asemoidessa leukojaan parempaa otetta etsiessä, skidi pääsi pakenemaan ja juoksi pöllämystyneen isänsä ohi vauhdilla josta nykyiset pikajuoksijat vain haaveilevat.
Koira oli hihnassa ja hihnan päässä aikuinen mies. Tämä miehen mitat täyttävä vellikasa vain tuli narun jatkeena käsi ojossa kun koira päätti tehdä liikkunsa. Saipa kuitenkin kaksinkäsin hihnasta pitäen pysymään koiran aloillaan kun yritti perään. Sitten pitikin jo nojata 45 asteen kulmassa taaksepäin jotta sai vedettyä koiraansa taaksepäin.
Isä sai pojan silläaikaa kiinni ja vesssaan kohdistamaan vesisuihkun verimössöön hiusten ja alaleuan välille, pyyhe pään ympärille, naapuri rattiin ja kaasu pohjassa lähimpään päivystävään sairaalaan. Reikäsaldo poitsulla silmän alaluomesta suupieleen komia rivi. Ylin 1mm alaluomen silmäripsirivistöstä, alin ylähuulessa.
Koirankusettaja siinä oli jäänyt pihalle äimistelemään jotta miten siinä nyt noin pääsi käymään, ja olikin vielä paikalla tai tullut uudestaan siihen, kun isä ja poika saapuivat takaisin kotiin. Iskä siinä totes että jos et salamana häviä piskeinesi niin raatoja siivotaan seuraavaksi. Episodi päättyi siihen sillä kertaa.
Seuraavana aamuna rouvashenkilö, jonka kolmesta samanrotuisesta koirasta yksi oli ollut vellitaikinamiehensä kanssa osallisena, tuli voivottelemaan ja anelemaan ettei sitten anneta toimittajille ja lehdille tapahtuneesta juttua kun ne sitten kaikkia ahdistelevat ja hänen koiransa vaaditaan lopetettavaksi. Voivoi. Eihän siinä kuitenkaan mitään väärää ja pahoin ees käynyt, näkö oli mennä, puoli naamaa turvoksissa, silmä muurautunut umpeen ja tikkejä ei voi laittaa, vain teipata repaleet kasaan löyhästi tulehdusriskin vuoksi.
Noh kukaan tavallinen ihminen ei haaska toimittajista välitä mutta iskää kyllä hieman kutkutti ajatus lynkkausmeiningin lietsomisesta. Teki kuitenkin vain rikosilmoituksen tapahtuneesta ja tunsi että asiaa laitoksella vastaanottanut lähes samaa koiralajia kaksi kappaletta omistava konsta ei pitänyt asiaa vakavana, mutta toivoi oikeuden lopulta voittavan.
Niinhän siinä kävi että tutkinnan valmistuttua, pykälien mukaan mitään rikosta ei tapahtunut kun koira oli teko hetkellä hihnassa kiinni ja hihnan päässä ulkoiluttaja. Mitään merkitystä ei ollut sillä että ulkoiluttaja ei ollut sinut koiran kanssa ja oli vielä ottanut väärän hihnan mukaan koiralle eikä ollut moiseen tapahtumaan varautunut vaikka ”kuulemma hyvin tiesi että koira ei lapsista pitänyt”.
Noh kohta vuosi vierähtänyt ja arvet on komiat, näinköhän häviävät koskaan. Jos ei niin, koiran lähtölaskenta on alkanut, seurauksista piittaamatta, on iskän mielipide. Samoin seurauksin mikäli tapahtuma uusiutuu.
Koira oli Staffordshirenbullterrieri, näitä siis eukolla esikaupunkilähiössä kolme kappaletta samassa huushollissa.
Terät on teroitettu ja piiput putsattu.
|