No niin, katsastus koettelemuksesta toivuttuamme saatiin taas jotain aikaankin.
Etuperän stefat tuli vaihdettua jo tuossa pari päivää sitten, siitä ei jäänyt juurikaan raportoitavaa koska niin helppo homma, työskentely tilaa on riittävästi ja rakenne niin yksinkertainen ettei siihen saa tuhrattua 5 minuuttia kauempaa.
Öljyproput oli kylläkin kohtalaisen tiukassa, ongelma vaati kaasuliekkiä.
Eilen olikin sitten vuorossa ovi show, takovien kanssa ei ollut mitään ongelmaa, heittämällä paikalleen ja kyllä tuli ryhtiä.
Mutta vänkärin ovipa ei sitten tahtonut mahtua paikalleen niin millään, milloin otti yläpuoli kiinni milloin takareuna.
Aikamme ovea tuloksettomasti nosteltua ja paineltua päädyttiin ratkaisuun kulmahiomakone + hitsi.
Ala saranaan rälläkällä lähes läpi asti ura
Mensseli saranan väliin ja ovi kiinni, tadaa jo passaa reikäänsä, ei muuta kun hitsiä perään.
Maalipinta luonnollisesti piti suojata asianmukaisesti.
Tuommonen siitä sitten tuli (samalla tuli myös varmistettua saranan toimivuus vuosiksi kun se kuumeni ja vanhat vaseliinit kiehui pois), vähän laikkaa antaa sille ennen maalausta niin ei kukaan huomaa sille tehdyn mitään.
Pääasia on että ovi menee kiinni kuin kassakaappi ja se myös pysyi sitten kiinni, ainakin ulkoapäin yritettäessä avata, kotvanen hillitöntä nykimistä, kääntelyä, vääntelyä ja kiroilua, diagnosi kahva ei ole rikki vaan joku neropatti viisaasti vääntänyt kahvan lukkoon irrotuksen jälkeen piärkeles.
Sisältä kyllä avautuu oikeen komiasti, mutta olisihan se kiva saada auki ulkoakin ettei kuskin tarvi kömytä toiselle puolelle muutenkin ahtaassa ohjastamossa.
No ei auta, vanhasta ovesta kahva irti, harmittava takaisku sinällään koska uudessa kahvassa on niin jämäkkä palautus jousi, kamraatin asennellessa vanhaa kahvaa allekirjoittanut yritti tiirikoida uutta auki mm. rakotulkkia apuna käyttäen ja amerikkalaisten elokuvien vastaavat toimenpiteet mielessä pyörien, mutta huonolla menestyksellä.
Kunnes käteen osui vanha Ford merkkisen traktorin oven avain
Eihän se anna jos ei otakkaan, siis avain reikään ja Simsalabim, lukko auki.
Hetki epäuskoista tuijottelua ja avaimen pyörittelyä, voi v***u toimii se, päälle ankara naurunremakka ja kirous ryöppy turhaan tehdystä työstä.
Siis alkuperäinen kahva takaisin paikalleen <img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle>
Tietenkin avainta piti kokeilla kaikkiin muihinkin oviin josko venäläisen lukkosepän tarkkuus hieman heittäisi, no ei nyt sentään muissa ovissa ei toimi.
Ohjelmassa oli myös tutustuminen vaihdekepin välyksiin, syyksi paljastui tuon tapin välys.
Jälleen voimakeinot käyttöön.
Reikä isommaksi ja sitten sopivaa puslaa etsimään, useiden yritysten ja erehdysten jälkeen parhaaksi osoittautui, yllätys yllätys olut purkin pelti (lieneekö merkki enne).
Siitä sopivan levyinen soiro ja tarvittava kierros määrä akselin ympäri.
A vot, kyllä tuli jämäkkä keppi, ainakin paikallaan ollessa kaikki pykälät löytyy juuri siitä kohtaa mihin venäläinen koneistaja ne on aikanaan tehnyt (pieni klapihan kuuluu joka tapauksessa asiaan, pitkistä vivustoista johtuen).
Kestävyys takuutahan tuolle ei voi antaa, mutta aikansa menee kun muistaa rasvata tarpeeksi tihiään.
Noo, ei se tee murheelliseksi, joudutaan tuo runko-osa vaihtamaan kuitenkin jossain vaiheessa koska yksi kiinnitys reikä jo on lohjennut irti.
Valokatkaisimen vaihto aiheuttikin sitten eniten harmaita hiuksia (ja savua).
Yrityksen ja erehdyksen kautta joutui selvittämään johtojen paikat.
Tuloksena palanut mittarivalojen himmentimen vastuslanka.
Helpoimmallahan olisi päässyt kun olisi tökkinyt johdot samoihin jalkoihin missä vanhassa kytkimessä oli, kaikki valot kyllä toimi sillä lailla, mutta ei välttämättä rekisteröinnin edellyttämällä tavalla, esim parkkeja ei saanut erikseen päälle ja lyhyitä valoja ei sammutettu vaan pitkät kytkettiin niiden lisäksi (ei lie kovin sallittua).
Onneksi venäläinen sulake antaa mahdollisuuden kokeiluun ja erehdyksiin, pitää vaan muistaa tilata kela tuota lankaa, alkaa olla jo melko finito (liekö jopa alkuperäistä v.-78 sarjaa tuo mitä jäljellä).
Onneksi noista kirjoista löytyy apu joka vaivaan ja osa joka ongelmaan.
Kyriliset kirjaimet toki hieman hidastavat tulkitsemista, mutta mitäpä sitä ei tekisi harrstuksensa eteen (sivistystä samalla).
Ja tuoltahan se löytyi myös ratkaisu kuinka kytketään Igorin valot oikein, harmi vaan että himmennin oli hintana, (ei meillä ennenkään ole ohjekirjoja luettu).
Tuo himmenninkin toisaalta näkyy olevan kulutus tavaraa kun on vaihdettavissa aika vaivattomasti, siis hommaamme jostain uuden jos tarvetta ilmenee (esim. Norjan valloitus voitelu aine toimitusten takaamiseksi ym.).
Jotain jäi nyt ihan taatusti unohduksiin, mutta niistä sitten lisää kun muistaa.
Nyt kokkoa polttamaan.
Pääsiäistä kaikille !