Asian spekulointiin en ryhdy, mut pari pointtia, joihin kandee kiinnittää käytännön tasolla huomiota; Mitä suurempi ilmaväli/vastus, sitä suurempi jännite lähtee puolalta ja sitä suurempi virta kulkee sytytysyksikön/kärkien läpi. Sytytysyksikköjä sammuu aina sillointällöin ja kun niin käy, kandee koko reitti sytytysyksiköltä tulppaan saakka tarkastaa. Nykyautoissa on sitten suorasytytyspuolat joita sammuu merkistä riippuen enempi tai vähempi. Yleensä siihenkin liittyy liian kova vastus(ja varmaan se, ettei niitä valmistettaessa oteta vastuksen kasvamista juuri huomioon). Kipuna kun kulkee puolan päästä tulppaan ohuen jousen läpi, joka on "tulpanhatun sisällä". Tulppia vaihdellessa kandeekin ottaa varovasti hattu pois ja katsoa onko jousi tai puolan pää hapettunut. Yleensä on todella syöpyneen oloisia. Jos sitä kipunaa esim. virikoneissa haluaa isommaksi, ei vastusta kannata ilman parempaa tietoa kasvattaa millään muulla kuin tulpan kärkivälillä. Voisin kyllä kuvitella, et suht vakioissa moottoreissa joissa tulppa ei ole keskellä palotilaa vaan sojottaa viistosti sivusta helpoin ja tärkein(siis oikeanlaisen kärkivälin jälkeen) huomioitava on tulpan asento palotilassa.
Eli "vapaa" puoli alaspäin. Se, miten sitten sattuu kohdalleen ei varmaan aina onnistu.
Antti L ja nyt ystävänäin Dumbon Sisko
|