Nesteen Diesel-oppaasta lainattua:
Polttoaineiden sekoittaminen
Talvilaadun seassa oleva kesälaatu heikentää polttoaineen kylmäominaisuuksia selvästi. Omaa varastosäiliötä käyttävän on syytä siirtyä ajoissa sopivaan talvilaatuun. Esimerkiksi 50 % kesälaatua heikentää talvilaadun suodatettavuuden -34 asteesta noin -25 asteeseen. Samepiste huononee yleensä useammalla asteella kuin suodatettavuus. Talvilaatuja voi sekoittaa keskenään, jolloin seoksen kylmäominaisuudet ovat likimain sekoitettujen laatujen seossuhteen mukaisia.
Sekoittuminen on epävarmaa, mikäli säiliöön lisättävän polttoaineen lämpötila on säiliössä olevan, kylmäominaisuuksiltaan huonomman laadun samepisteen alapuolella. Näin voi käydä talvella, jolloin säiliöautolla toimitettava talvilaatuinen polttoaine on usein kylmää. Sekoitus onnistuu, jos lisättävä laatu on niin lämmintä, että lopullisen seoksen lämpötila nousee vähintään 10°C säiliössä olleen tuotteen samepisteen yläpuolelle (esim. jos säiliössä on kesälaatua, tulisi seoksen lämpötilan nousta vähintään +5 asteeseen). Sekoittuminen on varmaa, jos kummankin tuotteen lämpötila on korkeampi kuin heikommin pakkasta kestävän laadun samepiste.
Kylmäominaisuuksien parantaminen
Tärkein dieselpolttoaineen kylmäominaisuustekijä on samepiste. Sitä voi parantaa säätämällä prosesseja öljynjalostamolla tai lisäämällä polttoaineeseen useita kymmeniä prosentteja samepisteeltään parempaa tuotetta, kuten valopetrolia tai parempaa talvilaatua. Tavanomaisten dieselpolttoaineiden samepistettä ei voi parantaa lisäaineilla. Suodatettavuuslämpötilaa voi parantaa lisäaineiden avulla. Niiden laatu ja määrä on kuitenkin sovitettava tarkoin yhteen polttoaineen koostumuksen kanssa. Tämän vuoksi tarvikkeina myytävien, jälkikäteen lisättävien aineiden teho on sattumanvarainen ja joskus ne jopa heikentävät polttoaineen laatua. Neste Oilin valmistamiin dieselpolttoaineisiin suodatettavuutta parantavat lisäaineet annostellaan jo öljynjalostamolla, joten lisäys jälkikäteen ei yleensä kannata. Joissakin tapauksissa lisäaineilla ja sopivalla polttoaineen koostumuksella voidaan saavuttaa teoreettisesti erinomainen suodatettavuus ja jähmepiste. Siitä ei kuitenkaan ole mainittavaa hyötyä käytännössä, mikäli suodatettavuus on yli 10°C parempi kuin samepiste. Jos samepiste on esimerkiksi -20°C ja testissä mitattu suodatettavuus -38°C, on todennäköistä, ettei polttoaine toimi kunnolla -30°C:n alapuolella.
Suositeltavin keino parantaa sekä samepistettä, suodatettavuutta että jähmepistettä on lisätä polttoaineeseen arktista talvidieselpolttoainetta, DIR –40/44:ää. Sitä voi käyttää myös sellaisenaan, jolloin polttoaineen puolesta tullaan toimeen kovimmissakin pakkasissa. Valopetrolia voi myös käyttää. Tosin verosäännökset tekevät sen hankalaksi ja kalliiksi, koska dieselöljyyn
sekoitettavaa petrolia saa myydä vain enintään 10 litran astioihin pakattuna. Irtotavarana myytävät petrolit on värjätty punaiseksi, joten niitä voi lisätä vain moottoripolttoöljyä käyttäviin koneisiin. Seoksessa saa olla enintään 60 % valopetrolia ja dieselpolttoaineen osuuden tulee olla vastaavasti vähintään 40 %, jotta seoksen voitelevuus ja setaaniluku ovat riittäviä. 60 %:n seos on suodatettavuudeltaan noin 12°C parempaa kuin pelkkä dieselpolttoaine. Arktiseen talvilaatuun ei pidä lisätä petroleja tai bensiiniä, eikä se ole tarpeenkaan. Mikäli polttoainejärjestelmä tukkeutuu arktisella laadulla, on syynä vesi tai epäpuhtaudet. Kesälaadusta ei saa hyvää talvipolttoainetta millään lisä- tai seosaineilla. Joidenkin vanhempien autojen ohjekirjoissa sallittiin ennen bensiinin käyttö dieselpolttoaineen kylmäominaisuuksien parantamiseen, mutta tähän on suhtauduttava varauksella. Jo muutaman prosentin bensiinilisäys tekee polttoaineesta herkästi syttyvää. Monissa uusissa autoissa on bensiinin käyttö täysin kielletty.
|