Voi meitä!
Konemiehet teki elämästä haasteen jo harjoitteluaikoina paperirullatehtaassa. Ja nyt sitten kerrotaan että tommonen umpirautamurikka kuin vinssi ei kestäis rynkytystä kuin toiseen suuntaan. Ehkäpä menen naputtelemaan sitä vinssinrunkoa massavasaralla, tasaantuu nuo jännitykset ja magneettikentät niin kestää paremmin. Auttaako jos maalaa siniseksi?
Ja sitten annoin vielä kertoa ittelleni että Läjän perät ei oikeesti olekkaan raudan luona valmistettuja ikukestoisia kapineita. Tuskaa tuskaa.
No, otetetaan askel ja olut kerrallaan ja tutkitaan tätä tarkemmin sitten kun vinssi on tukevasti ja turvallisesti pultattu runkoaisojen väliin. Niin ja tästä yksilöstä tuo mystinen kepukka merkintöineen puuttuu. Ulosotto siellä kyllä oli ainakin vielä edellisessä öljynvaihdossa.
Onko ideoita miten tuo vetokoukku jutska hoidetaan niin että se ei ole kokoajan tiellä mutta aina tarvittaessa helposti käytettävissä? Ja kun kai tuo puskurikin pitää modata tai uusia...
Sairas mieli ja luonnoton sorminäppäryys-siinä vasta sankari.